Talent Partnersin perustaja ja osakas Kari Kasanen on haastattelut lukuisia suomalaisia yritysjohtajia siitä, millaisia henkilöitä pitäisi johtotehtäviin lähivuosina saada. Johtamista käsitellään vieläkin yksittäisen henkilön sankaritekona. Kasasen mukaan nyt eletään johtamisessakin nöyryyden ja tasa-arvon aikakautta. Viime aikoinahan on opittu, että nöyryys on valttia. Sitä hoetaan politiikassa ja johtamisessakin.

Tulevaisuuden johtajalla pitää olla aikalailla toisenlaiset taidot kuin aikaisemmin. Ykkösvaatimukseksi nousivat vuorovaikutus- ja viestintätaidot. Siinähän suomalaisilla on paljon opeteltavaa.

Toiseksi on osattava joustavasti toimia erilaisissa rooleissa eri tilanteissa ja tehtävissä. Silloin henkilökohtaiset ominaisuudet korostuvat.

Kolmas vaatimus on tälle ajalle kovin tyypillinen: on siedettävä epävarmuutta. Suomalainen julkisuus on kertonut suurista henkilöstövähennyksistä maailman sivu, mutta 2000-luvulla on totuttu siihenkin, että johtajat lähtevät omasta tai omistajan aloitteesta.

Sitä paitsi merkittävää on, että Suomessa on yhä enemmän yrityksiä ulkomaisessa omistuksessa. Tytäryhtiötalous näkyy: päätökset tehdään Suomen ulkopuolella ja suomalaisjohtajilla on yhä vähemmän mahdollisuuksia vaikuttaa suurin linjoihin. Silloin myös epävarmuus kasvaa.

Samaan tahtiin on kadonnut myös henkilöstön turvallisuuden tunne. On pakko oppia toimimaan matriisiorganisaatiossa, raportoimaan useammalle esimiehelle ja totuttelemaan yhä uusiin omistajiin. Uusi omistaja onkin yhä useammin jokin pääomasijoittaja eikä alan teollinen ostaja. Pääomasijoittajat eivät varsinaisesti rauhoita ilmapiiriä henkilöstön keskuudessa.

Neljänneksi tulevaisuuden johtajan on hallittava verkostot ja kokonaiskuva. Verkostot ovat henkilökohtaisesti tärkeitä, ja samalla tärkeitä yrityksen toiminnalle.

Viides on henkilökohtainen maine ja eettisyys. Tämä on yhä kasvava vaatimus. Sen on oppinut moni suomalainen poliitikko ja johtaja. Vaalien alla oikeusministeri Leena Luhtanen (sd.) joutui oikeasti pohtimaan mainettaan ja ukkopahansa tekosia.

Taitavimmat hallitsevat maineensa ja osaavat käsitellä mediaa. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) näyttää kehittyvän siinä päivä päivältä yhä taitavammaksi. Raitis pääministeri lähti tuskin sattumalta kapakkakierrokselle Merikukka Forsiuksen (vihr.) kanssa. Sattumalta molemmat iltapäivälehdet saivat tiedon tapahtumasta.

Moni muu hermostuisi saatuaan niskaansa Kurosen kaltaisen takiaisen. Mutta Vanhanen ei. Tämä kertoo, että pääministeri kestää paineita.

Kun katsoo pääministeri Vanhasen blogia, tulee mieleen, että hän myös ohjaa julkisuutta eikä vain kestä painetta. Pääministerin blogi muuttuu pääministerin aseman myötä tavallaan mediaksi. Eikä haittaa ollenkaan, että Vanhanen on ollut joskus toimittaja. Sekin antaa näkemystä siitä, mitä julkisuudessa voi tehdä.

Jos Susan Kuronen managereineen juoksuttaa mediaa, tekee sitä Vanhanenkin.

Vanhanen kirjoittaa torstaina 8.2. nettipäiväkirjassaan, että hän ottaa vastaan Merikukka Forsiuksen haasteen. Pääministeri lupaa ilmestyä Nummelan elokuvateatteriin maaliskuisena sunnuntaina ennen vaaleja katsomaan Forsiuksen kutsusta Al Goren elokuvan Epämiellyttävä totuus. Pääministeri ilmoittaa pitävänsä sen jälkeisessä keskustelutilaisuudessa myös linjapuheen energia- ja ilmastokysymyksistä.

Ja media menee paikalle.

Vanhanen avasi keskiviikkona 7.2. keskustelun verotuksesta. Hänellä oli jo päiväkirjamerkintä aamulla ennen kuin keskustelu ehti alkaa. Vanhanen sai keskustelun johtajuuden ainakin hetkeksi.

Jos politiikka ja poliitikot elävät nykyään julkisuudessa ja julkisuudesta, mainostoimistot ja media saavat julkisuudessa aina paljon tilaa. Joskus enemmänkin kuin ansaitsevat.

Mistähän syystä?

No, kuitenkin viikon uutinen alalla oli se, että Hasan & Partnersin toimitusjohtaja Alex Nieminen joutui jättämään paikkansa.

Nieminen ehti olla Hasanilla jo lähes puolitoista vuotta.

Monet läheltä asiaa seuranneet olivat yllättyneitä, että Alexin ura kesti Hasanilla näinkin pitkään. Merkkejä Niemisen sopimattomuudesta Hasanin johtoon alkoi tulla nimityksen jälkeen.

Ilmeisesti Ami Hasan vain päätti odottaa, että pitkäaikainen liikekumppani Timo Everi palaa Kuwaitista. Everillekin tuntui pari vuotta Arabianniemimaalla riittävän.

Everillä riittää töitä. Hänen täytyy normalisoida oman toimiston tilanne eikä alallakaan ole helppoa. Pari viikkoa sitten BBDO ilmoitti lopettavansa kokonaan ja muissakin toimistoissa on kulukuri kova. Kansainvälisten ketjujen hallinnassa olevat yhtiöt hoitavat lähinnä ketjujen kansainvälisiä asiakkuuksia, ja siinä luovan työn panos on aika pieni.

Suomalaiset yhtiöt tarvitsevat markkinointiosaamista. Sitä toivottavasti ala jaksaa kehittää tiukoista ajoista huolimatta.

BBC järjesti tänään päättyvässä Davosin talouskokouksessa televisiokeskustelun ilmaston muutoksesta. Siinä lähetystä juontanut ankkuri Nik Gowing sanoi, että BBC:kin tajusi vasta puoli vuotta sitten, kuinka suuresta asiasta on kysymys. Hän myös kysyi Siemensin ja BP:n toimitusjohtajita, jotka osallistuivat keskusteluun, olisivatko osallistuneet vuosi sitten. Vastaukset olivat vältteleviä.

BBC:n keskustelussa Al Gore nousi sankariksi. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että hänen dokumentinsa Epämiellyttävä totuus (Inconvinient truth) on herättänyt teollistuneen maailman. Goren elokuva on oikeastaan vain filmattu power point -esitys, mutta karu viesti on puhutellut miljoonia.

Ollila esittää haastattelussaan rajuja päästöleikkauksia. Tavoitteet pitääkin olla kovia, mutta monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että pienetkin toimenpiteet vaikuttavat, jos niiden taaksen saadaan miljoonat ihmiset. Silloin on tunnustettu ongelma ja haluttu toimia. Seuraavat leikkaukset on paljon helpompi tehdä. Pientekin askeleet vievät eteenpäin.

Hyvä, että Ollila tuo kansainvälisen ilmastokeskustelun Suomeen, mutta hänkin perehtyi asiaan vasta aloitettuaan Shellissä. Hän on Suomen vaikutusvaltaisin yritysjohtaja ja Elinkeinoelämän valtuuskunna EVA:n hallituksen puheenjohtaja. Tämän puheenvuoron jälkeen suomalaisetkin johtajat alkavat puhua toisin. Kansainvälisesti asenteet ovat jo muuttuneet. Yritykset ymmärtävät ilmaston lämpenemisen uhkakuvat, mutta myös ne liiketoimintamahdollisuudet, joita siitä nousee.

Yritysjohtajat tunnustivat BBC:n keskustelussa, että herättäjinä ovat toimineet myös omat lapset. Kun he kysyvät, että aiotteko jättää tämän koko sotkun lmeidän ratkaistavaksemme, moni alkaa miettiä, väkisinkin.

Muuten, 17 -vuotias poikani vei minutkin katsomaan Al Goren elokuvan. Kannatti katsoa.

“Ei!”, huudahtivat kuin yhdestä suusta perinteiset kustantajat Davosin talouskokouksessa. He uskovat, että tarvitaan edelleen faktoja, luotettavia ja tarkistettuja faktoja. Mielipiteitä on verkko sakeana, mutta oikeasta tiedosta on pulaa. Siksi perinteinen media menestyy. Laskevista levikeistä ja katsojaluvuista huolimatta se saa lisää yleisöä verkkoversioiden kautta.

Verkko on joka tapauksessa tönäissyt perinteisen toimittajan portilta, jossa hän on vartioinut, että mitä tietoa jaetaan. Tieto leviää usein nopeammin ”epävirallisesti” verkossa kuin perinteisten medioiden kautta. Verkossa leviää tietoa, josta verkon käyttäjät ovat kiinnostuneita. Usein on vielä niin, että pieni ryhmä ylläpitää ja suuri yleisö lukee. Wikipedia on hyvä esimerkki.

Kustantajat olivat myös vakuuttuneita, että perinteisen median tehtävä on olla siellä, missä oikeasti tapahtuu. Kun Irakin sota alkoi, siitä raportoi tuhat toimittajaa. Nyt Irakissa on kaikkiaan 80 toimittajaa. Heidän varassaan on se, mitä maailma Irakin tilanteesta saa tietää. Irak ei ole kansalaisjournalismin paikka; siellä eivät turistit kuljeskele kännykkäkameroiden kanssa.

Vaikka perinteinen media puolustautui vakuuttavan oloisesti, jäi epävarma jälkimaku. Verkko haastaa vahvasti. Erityisesti on mietittävä, miten samat toimitukset pystyvät tekemään uutta ja vanhaa. Sitähän mekin kehitämme Taloussanomissa.

Tuttu juttu on se, että verkon ansaintamallit ovat kehittymättömiä. Usvasta alkaa selkeästi erottua järkeviä toimintatapoja. Google on yksi esimerkki, mutta ei välttämättä ainoa oikea. Jo nyt monet yritykset tarvitsevat verkossa paljon rajatumman ja selkeämmän kohdeyleisön kuin Google voi tarjota. Siinä on perinteisen brändin mahdollisuus verkossa. Tunnetulla brändillä on hyvä yleisö.

Otsikon kysymykseen vastasi yksi kustantaja: oikea vastaus ei ainakaan ole tehdä itsemurha.

Antti Autti on vaihtunut Jorma Ollilaan ja kumppaneihin. Kuten Kirsi Hyytiäinen kirjoitti Taloussanomien verkkopalvelussa, tänne on lennetty luonnosta suuresti piittaamatta. Silti on jollain tavalla hämmentävää huomata, että ilmaston lämpeneminen huolestuttaa kovin Davosin ohjelman tekijöitä. Se nousee teemaksi lähes joka käänteessä.

Huomaa, että suomalaiset yritykset eivät ole vielä tämän keskustelun ytimessä. Yhdysvalloissahan suuryritykset ovat huolestuneempia kuin presidentti. Kun Saksan liittokansleri Angela Merkel puhui, hän muistutti Atlantin yli ulottuvista taloussuhteista. Niistäkään ei juuri Suomessa keskustella. Miten voitaisiinkaan, kun Nato-keskustelukin on niin vaikeaa.

Tämän viikon luetuin uutinen käsittelee Nokian johdon erääntyneitä optioita. Uutinen kirvoitti myös kommentteja, joissa erityisesti pelättiin Nokian tuotteiden vetovoimaisuuden heikkenevän ja samalla sijoittajien yhtiöön kiinnostuksen laskevan. Esimerkiksi: jos nousukautena ei saada kurssia korjattua, niin milloin sitten?

Kuukauden luetuin uutinen kertoo insinöörien palkoista (21.12.2006). Jutusta selviää, että insinööri saa palkkaa keskimäärin 3 400 euroa. Parhaiten palkkakehityksessä menestyvät nuoret ja työpaikkaa vaihtavat.

Taloussanomat.fi:ssä lukijat ovat kiinnostuneet uutisista, jotka ovat muun muassa kertoneet Zero-kolan mainoksesta, lainakoroista, talletustilileistä, asuntokauppahinnoista, tulevien eläkkeiden tasosta, bensan ja sähkön hinnasta.

Kun talous tulee lähelle omaa lompakkoa, se kiinnostaa. Myös muiden talousasiat vetoavat lukijoihin, varsinkin suurituloisten optiot, varallisuus ja tulot.

Kommentoiduin uutinen Taloussanomat.fi:ssä on Applen uusi kännykkä. Applen tavoite on myydä vain kymmenen miljoonaa kännykkää. Se saa ehkä noin prosentin markkinaosuuden.

Nokia on markkinajohtaja. Sen osuus on reilusti yli 30 prosenttia. Kun Apple julkaisi uuden puhelimensa, kaikkien merkittävien matkapuhelinvalmistajien kurssi notkahti.

Applen brändi on kasvanut erittäin vahvaksi. Vilkas verkkokeskustelu ja maailman median tavaton kiinnostus puhelinta kohtaan on siitä selkeä merkki.

Verkkosivuiltamme näkee, että tekniset ratkaisu ja uudet tuotteet kiinnostavat. Ja herättävät intohimoja.

Markkina-analyysit ja -kommentit tuomitaan mielellään tylsiksi. Tämän viikon toiseksi luetuin juttu on markkinakommentti, jossa Marc Faber ennustaa romahdusta. Kuukauden kommentoiduimpia juttuja on myös markkinakommentti, jossa kerrotaan Fortumin ovelasta tavasta suojautua.

Uskomuksia ja mielipiteitä talousmedioista ja talousuutisista on paljon. Verkko antaa meille Taloussanomissa mahdollisuuden katsoa, mikä lukijoita erityisesti kiinnostaa. Sieltä näkee myös, mitä lukijat erityisesti haluavat kommentoida.

Taloustoimittaminen ei poikkea muusta journalismista. Hyvin tehty, kiinnostava uutinen on aina luettu, lehdessä tai verkossa.

Yksi asia on mediassa aina varmaa: jos ei ole yleisöä, ei ole tuloja. Nyt Taloussanomien verkkokävijöiden määrä on karkeasti kolminkertaistunut alkusyksystä. Viikkokävijöitä on 150 000 - 170 000. Taloussanomien kolme verkkosaittia vetää 230 000 - 240 000 eri viikkokävijää. 

Ilmoittajat maksavat kontakteista. Mitä suurempi lukijamäärä meillä on, sitä kiinnostavampi yhteistyökumppani olemme. Kävijämäärä kasvaa, jos palveluumme on helppo tulla (ei rekisteröintejä, ei maksullisuutta) ja sieltä saa tiedot nopeasti ja selkeästi. Näin me uskomme menestyvämme. Alku on ainakin ollut lupaava.

Yksi mielenkiintoinen esimerkki: Yhdysvalloissa New York Times ja Washington Post valitsivat eri strategian. New York Timesin sivut ovat ainakin pääosin maksulliset, Postin maksuttomat. Kun New York Times muutti sivunsa maksullisiksi, lehti menetti runsaasti verkkokävijöitä. Samalla lehti menetti mainostuloja niin paljon, että tilausmaksut eivät lovea paikanneet.

On aina mahdollista, että tulevaisuudessa palvelussamme voi olla rekisteröitymistä tai maksullisia osioita, mutta maksuttomuus säilyy ainakin nykyisessä laajuudessaan. Emme syö leipäpuumme juuria, sen sijaan kasvatamme uusia puita.

Jos lasketaan kaikki Taloussanomien saitit yhteen eli Taloussanomat.fi, Digitoday.fi ja ITviikko.fi kävijämäärä nousee jopa yli 220 000 viikossa. Se on talouspalveluille paljon.

Kuten edellisessä merkinnässä kirjoitin, olemme saaneet paljon palautetta. Muutamia kommentteja voi lukea myös tästä blogista. Parannettavaa on aina, mutta on hienoa, että niin moni uusi kävijä on löytänyt verkkosivumme.

Yksi keskeisiä tavoitteitamme on ollut nopeus. Lukijan täytyy voida luottaa siihen, että Taloussanomien verkkosivuilla talousuutiset ilmestyvät ensimmäisinä. Kahden viikon ajan olemme seuranneet tilannetta tarkasti, ja voi sanoa, että noin 95 prosenttia talousuutisista ilmestyi meillä ensin. Nopeudesta tulemme edelleen pitämään kiinni.

Uuden palvelun tarkoitus on olla myös sisällöllisesti ja visuaalisesti kiinnostava. Siinäkin olemme onnistuneet, mutta paljon on vielä tehtävää. Hienoa verkkopalvelun kehittämisessä on se, että siihen saa suoraa palautetta lukijoilta. Verkkomaailma muuttuu myös nopeasti. Palveluiden on kehityttävä samaa tahtia. Se on mielenkiintoinen haaste.

Myös mediaa seuraavat asiantuntijat ovat kommentoineet uudistustamme.

Kari Haakana: TalSa uusi sivunsa

Tuhatsanaa.net: Muutoksen askelia

Mediablogi: Netti uutistyön keskiöön - nyt myös Suomessa

Tämä on yksi median tekemisen riemuja. Jokaisella on mielipide tuotteesta. Moni on vielä halukas kertomaan sen ja kommentoimaan. On hienoa saada ja lukea palautetta, koska silloin ei ole tehnyt yhdentekevää tuotetta.Tavoitteenamme on ollut toimittaa kiinnostava talouspalvelu. Sellainen palvelu, joka voi kiinnostaa muitakin kuin taloustiedon himokäyttäjiä.

Keskiviikkona saamme tietää, kuinka olemme onnistuneet. Jo nyt olemme nähneet, että sivuillamme on ollut enemmän kävijöitä kuin aikaisemmin, mutta silloin saamme viralliset luvut. Kerron ne sitten.

Uusi Taloussanomat.fi kertoo uutiset nopeasti. Verkkopalvelun tehtävä on olla ajan tasalla lukijoitaan varten. Sitä Taloussanomat.fi on. Vaikka se on nopea, se ei kuitenkaan tingi luotettavuudesta ja kattavuudesta.Se ei myöskään tingi kiinnostavuudesta. Talous on tärkeää ja vakavaa, mutta talousmedian ei tarvitse olla tylsä ja etäinen. Uusi palvelu on tarkoitettu muillekin kuin taloustiedon himokäyttäjille.

Uusi verkkopalvelu haastaa lukijoita keskustelemaan. Kommentointi ja keskustelu on lukijoiden oikeus, joten olemme tehneet sen niin helpoksi kuin mahdollista. Jokaisen uutisten ja jutun jälkeen on helppoa kirjoittaa oma mielipide. Suomalainen talouskeskuskustelu vaatii lisää potkua, ja sitä me olemme halukkaita antamaan.

Uudistus mullistaa myös toimituksen työskentelytavat. Muutos on vaativa ja Taloussanomat tekee sen ensimmäisenä Suomessa. Tästä lähtien toimittajat kirjoittavat uutiset ensin verkkoon ja sitten lehteen. Uutiset ilmestyvät verkossa tuoreina, mutta seuraavan päivän lehdessä niistä kerrotaan vielä olennainen ja paljon muuta. Molempien medioiden sisältö paranee.