Uusi renessanssi

Malcolm Gladwell: Outliers – The Secret of Success

Lähinnä The New Yorker -lehden kirjoittajana mainetta niittänyt Malcolm Gladwell nousi suuren yleisön tietoisuuteen vuonna 2000 julkaistulla The Tipping Point -kirjallaan. Kirjassa Gladwell selittää ”populaarisosiologian” ja virusten leviämiseen verraten kuinka joukko pieniä, itsenäisiä tapahtumia voi johtaa massiivisiin muutoksiin. Eikä ilmiöiden selittäminen ole helppoa tai edes mahdollista yksittäisten suurten tapahtumien perusteella.

Kirja sai aluksi erittäin myönteisen vastaanoton. Alkuinnostuksen jälkeen myös soraäänet ovat kasvaneet. Pop-tiede yhdistettynä tutkivaan journalismiin ei kriitikkojen mielestä ollut aina totta.

Tämä ei Gladwellin menestystä ainakaan hidastanut. Vuonna 2004 julkaistu Blink myi samat kaksi miljoonaa kappaletta kuin Tipping Pointkin. Ja myös Blink nousi New York Times Bestseller -listan ykköseksi. Lisää kritiikkiä. Tällä kertaa kirjaa ja sen kirjoittajaa syytettiin nojautumisesta yhteen kiisteltyyn ja kokeelliseen tutkimukseen, jota ei ole missään muualla voitu vahvistaa. Kirjan johtopäätökset: Järkipäätökset ovat yliarvostettuja, intuitiiviset, nopeat päätökset ovat ”tiivistettyä” osaamista, joka voidaan hankkia kovalla työllä.

Brittiläinen IT-alaa käsittelevä ja kritisoiva The Register- verkkojulkaisu ottaa miehen tekemisiin kantaa Andrew Orlowskin artikkelissa The Dumb, dumb world of Malcolm Gladwell.

Ehkä minussa on jotain vikaa, mutta olen pitänyt molempia kirjoja vähintäänkin viihdyttävinä. 

Gladwellin uusi kirja Outliers – The Secret of Success on seurannut kahta aiempaa kirjaa ja komeilee parhaillaan New York Timesin kirjamyyntilistan kärjessä.

Ostin kirjan lomalukemiseksi ja sain sen vihdoin uudenvuodenaattona päätökseen. 

Kuten kaksi edeltäjäänsä Outliers on erittäin viihdyttävää luettavaa. Ja siinä se. Tällä kertaa käsittelyssä on henkilökohtainen menestys, josta periaatteessa olisi voinut saada aivan älyttömän mielenkiintoisen kirjan. Jostakin syystä kirjan luettua olen aika pettynyt.

Kirja on käytännössä artikkelikokoelma toisiinsa liittymättömistä asioista. Toisin kuin voisi odottaa, niitä ei kunnolla niputeta edes kirjan viimeisessä kappaleessa. Lopputulos jää hyvin kirjoitetun artikkelikokoelman tasolle, joka on tietysti hyvä saavutus sekin. 

Mitkä sitten ovat kirjan opetukset?

  1. Ahkeruus maan perii: ”Huippuosaamisen saavuttaminen vie lähes aina saman määrän aikaa, noin 10.000 tuntia harjoittelua. Kukaan superlahjakkuus ei ole saavuttanut huippuosaamistaan tätä lyhyemmässä ajassa.”
  2. Menestyksen avaimet ovat yleensä henkilön taustassa, ei henkilössä itsessään: ”On tärkeämpää kysyä minkälainen tausta jollakin menestyjällä on, kuin minkälainen kyseinen ihminen on”.
  3. Menestykseen tarvitaan jokin poikkeuksellinen onnistuminen tai onnenkantamoinen: ”Bill Gates ja Bill Joy [Sun Microsystemsin perustaja] ovat syntyneet oikeaan aikaan ja heillä oli molemmilla etunaan lähes rajaton tietokoneen käyttömahdollisuus opiskeluaikanaan”.
  4. Kiinalaiset eivät ole muita parempia matematiikassa. Kiinalaiset pystyvät vain käsittelemään pidempiä numerosarjoja päässään, kuin vaikkapa englanninkieliset ihmiset. Miksi? Koska kiinaksi numerot ovat yksitavuisia sanoja ja niitä ehtii pyörittämään pidemmän sarjan lyhytaikaisessa muistissa. 
Yksi ihan mielenkiintoinen pointti kirjassa on. Se on käsitelty yllättäen jääkiekkoilun kautta. Gladwell oli tutkinut kanadalaisia jääkiekkojunioreita ja heidän taustojaan. Yllättäen hän oli huomannut, että valtava enemmistö menestyneistä jääkiekkoilijoista oli syntynyt vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana. Syy selvisi nopeasti. Kanadassa ainoastaan syntymäpäivä merkitsee minkäikäisten joukkueessa kyseinen junnu pelaa. 7-9 -vuotiaiden lasten kyseessäollessa on melko iso ero onko syntynyt tammikuussa vai joulukuussa. Kun parhaat pelaajat valitaan melko varhaisessa vaiheessa ”lahjakkaiden ryhmään” saamaan lisävalmennusta, ei loppuvuonna syntynyt kaveri pärjää edes erinomaisella lahjakkuudella fyysisesti – ja henkisesti – vuoden vanhempaa ”ikäistään” vastaan.
Sama homma pätee myös kouluihin.
Gladwell ehdottaakin kirjassaan että koulujärjestelmää pitäisi rukata siten, että luokkatasoja aloitettaisiin vaikkapa kolme kertaa vuodessa. Tämä voisi olla miettimisen arvoinen asia Suomessakin. 

Tagit: , , ,

6 kommenttia

  1. Harri kirjoitti:

    Erityisistä onnistumisista ja puhtaasta onnestakin on paljon kiinni – kannattaa lukea Nicholas Nassim Talebin ”The Black Swan – The Impact Of The Highly Improbable”.

    http://www.amazon.com/Black-Swan-Impact-Highly-Improbable/dp/1400063515/ref=pd_bbs_sr_1?ie=UTF8&s=books&qid=1231704507&sr=8-1

  2. Alex Nieminen kirjoitti:

    Black Swan on hieno kirja. Mutta raskaslukuinen. Ainakin Gladwellin kepeään poljentoon verrattuna.

  3. kommentaattori kirjoitti:

    > Kiinalaiset eivät ole muita parempia matematiikassa. Kiinalaiset pystyvät vain käsittelemään pidempiä numerosarjoja päässään, kuin vaikkapa englanninkieliset ihmiset. Miksi? Koska kiinaksi numerot ovat yksitavuisia sanoja ja niitä ehtii pyörittämään pidemmän sarjan lyhytaikaisessa muistissa.

    Kun yrittää kumota virheellistä väittämää, ei ole viisasta rakentaa toista sen tilalle. Sitä paitsi asiasta ”Kiinalaiset pystyvät vain käsittelemään pidempiä numerosarjoja päässään” ja ”numerot…niitä ehtii pyörittämään pidemmän sarjan lyhytaikaisessa muistissa” olisi hyvä löytää jonkinlainen järkevä viite, maallikkojen löysät heitot eivät kelpaa. Epäilisin, että vähän on vaikeaa tuota todistella (en siltikään olisi yllättynyt, etteivät esimerkiksi psykologit olisi yrittäneet).

    Sitten tuohon yksitavuisuuteen. Jokainen saa tehdä omat päätelmänsä seuraavassa olevan pohjalta (kiinan luvut, jotka toivottavasti näkyy, otettu http://www.chinese-tools.com/learn/chinese/03-numerals.html). Englannin pseudofoneemistus on tökerö, mutta tavutus on kohdallaan.

    englanti suomi kiina
    0 zii-rou nol líng
    1 wan yy yī
    2 tyy kaa èr
    3 thrii koo sān
    4 foo nee sì
    5 faiv vii wǔ
    6 siks kuu liù
    7 sevn sei qī
    8 eit ka-si bā
    9 nain y-si jiǔ
    10 ten kyy shí
    11 i-løvn yks-toist shí-yī
    12 twelv kaks-toist shí’-èr
    13 thøø-tiin kol-toist shí-sān
    19 nain-tiin y-hek-sän-toist shí-jiǔ
    20 twen-ti kaks-kyt èr-shí
    21 twen-ti-wan kaks-kyt-yks èr-shí-yī
    22 twen-ti-tyy kaks-kyt-kaks èr-shí’-èr
    30 thøø-ti kol-kyt sān-shí
    40 foo-ti nel-kyt sì-shí
    90 nain-ti y-si-kyt jiǔ-shí
    99 nain-ti-nain y-si-kyt-y-si jiǔ-shí-jiǔ

  4. Alex Nieminen kirjoitti:

    Don’t shoot the messenger. Otin Gladwellin jutun totena. Nyt olen vielä pettyneempi kirjaan.

  5. kommentaattori kirjoitti:

    :-) Ei se mitään. Aina silloin tällöin olen mainostanut seuraavaa juttua, kun harkitsee jonkun kirjan ostoa/lukemista. Katso Amazonin kirja-arvosteluista ne yhden tähden arvostelut. Jos noissa on järkeä, jätä kirja ostamatta/lukematta. Tämän kirjan kohdalla noissa oli järkeä.

  6. Alex Nieminen kirjoitti:

    Amazonin arviot ovat hyvä ”reality check” melkein mihin tahansa ostokseen. Itse katsoin viimeksi kommentit sieltä läpi, kun olin ostamassa digikameraa. Kun olin ensin tehnyt shortlistin kandidaateista dpreview:n avulla.

    Tosin ei kaikki Amazoninkaan kommenteista ole aivan puhtaita. Maailmalta löytyy muutamakin markkinointitoimisto, jotka ovat erikoistuneet ”käyttäjäkommentointtien” tehtailuun.

Dilbert – 10.2.2012
DilbertDilbert
Sarjakuvat: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ... 30 « »
 
Yritys Sanoma News Oy / Taloussanomat
Postiosoite Taloussanomat PL 45
00089 SANOMA
Käyntiosoite Töölönlahdenkatu 2, Helsinki
Puhelin +358 9 1221
Sähköposti taloussanomat@sanoma.fi
Kustantaja, vastaava
päätoimittaja
Tapio Sadeoja
Toimituspäällikkö Anneli Koistinen
Toimituspäällikkö Petri Korhonen
Mediamyynti Yhteystiedot
Kimmo Ilmavirta
+358 40 168 5949