Tämä blogi on siirtynyt Taloussanomien Omaan sanaan. Löytyy nyt osoitteesta http://www.omasana.fi/taloudenhoitaja.

Viime viikolla Yle hyllytti Taloustutkimuksen puoluekannatuslukujen ilmoittamisen toistaiseksi. Syynä oli Yleisradion mukaan epäilys Taloustutkimuksen luvuissa ilmenneestä systemaattisesta virheestä kokoomuksen kannatusluvuissa. Kokoomus on ollut asiasta erityisen närkästynyt, koska kukaan ei ollut osannut ennustaa puolueen kirivän suosiossa SDP:n ohi. Asiaa voi tietysti selitellä vaikka kurjalla vaalikelillä, joka sai ehkä juuri demareiden vahvoilla alueilla ihmiset jäämään kotiin.

Mielenkiintoinen vertailukohde Taloustutkimukselle löytyy osoitteesta http://www.vaaliennuste.net. Tässä kokeiluna toteutetussa vaalikyselyssä kuka tahansa saattoi ennustaa vaalien lopputulosta. Hankkeen ideana oli testata, kuinka hyvin ”joukot” osuvat oikeaan.Vastauslogiikka oli toisenlainen kuin gallupeissa. Ideana on, että veikkaamalla mahdollisimman oikein voittaa jotakin, joko reaalista tai virtuaalista hyötyä.Tulokset olivat mielenkiintoisia. Virallisesta tuloksesta oli filtteroitu kaikkein huonoimmat vastaukset pois. Selkeästi paremmin oikeaa vaalitulosta ennakoi kuitenkin se veikkaus, jossa kaikki älyttömätkin vastaukset olivat mukana. Tämä veikkaus vastasi jopa paremmin lopullista tulosta kuin Helsingin Sanomien tai Yleisradion raportoimat gallupit.

Moni aikoo hankkia digiboksin vasta ensi kesänä. Suuri massa tietää, että investoinnille saa silloin parhaimman vastineen laitteiden kehittyessä teknisesti. Ihminen on taloudellinen järkiolento.

Homo economicus on myös energiataloudellisesti järkevä eläin. Vaivan valitsemisen pitää tuottaa enemmän kuin se kuluttaa. Silloin ihminen on onnellinen. Uutiset työelämästä kertovat, että ihmiset kuitenkin kokevat, että annettu panos ei enää tuota vastaavaa hyötyä.

Taloudellinen vauraus ja onni painavat jo puheissa eri vaakakupeissa. Faktat eivät kuitenkaan puhu sen puolesta, että ihmiset tekisivät valintoja köyhemmän mutta onnellisemman elämän puolesta.

Asuntokauppa käy vahvana nousevista koroista huolimatta. Loma-asuntojen rakennuskanta jatkaa kasvuaan. Lapissa tehtaillaan ennätysvuosia uusien vapaa-asuntojen rakentamisessa.

Trendikästä on hankkia nyt talvilomailuun kolmosasunto. Sen varustelu on designlehdestä ja etäisyys rinteestä maksimissaan 300 metriä. Energiataloudellista.

Onko kohta sen aika, että puheet vapaudesta näkyvät teoissa ja valinnoissa? Nokialaiset halusivat viestittää viime viikon ulosmarssilla, että vaihtoehtojakin on. Toivottavasti se on totta sille oululaiselle tuotekehittelijälle, jonka niskassa painaa parinsadantuhannen asuntolaina asuntomessualueelle rakennetusta kivitalosta.

Kiinasta alkanut pörssikurssien lasku varoitti terveellisen potentiaalin syöksyn vaarasta. Jos talouden mittarit alkavat osoittaa pysyvämmin kohti kaakkoa, Nokian irtisanomisuutiset saavat seuraa.

Hyvä, jos uutiset muistuttavat meitä oman elämän taloudellisen rationalisoinnin tarpeellisuudesta. Kannattaako sittenkään sitoa itseään kolmen kiinteistön asuntokantaan ja samalla asuntolainaan ja pariin kulutusluottoon? Vai vuokraisiko sittenkin mökin, kun sille on käyttöä? Muuttuvat kulut on helpompi sopeuttaa vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Lisääntyvällä vapaa-ajalla kannattaa tehdä muutakin kuin katsoa uusia digikanavia.

Kauppalehti ilmoitti tänään 22 hengen irtisanomisista. Joukossa on 18 kokenutta talousjournalistia.

Ei liene yllätys Alma Median johdolle, että tästä nousee sota Journalistiliiton ja Kauppalehden välille. Jos Yleisradion saamasta tuomiosta Lohjan käräjäoikeudessa voi päätellä jotakin, Alma tulee olemaan heikoilla riidassa.

Kauppalehti onkin jo varautunut irtisanomisista aiheutuviin 1,1 miljoonan euron kuluihin. Mutta ehkä yhtiössä on laskettu, että riitelyn kustannukset katetaan nopeasti niillä säästöillä, jotka syntyvät yhteensä yli 30 hengen vähennyksellä. Yt:iden aikana talosta on henkilökunta vähentynyt jo 11:lla.

Kari bongasi, että sattumaa vai ei, mutta talosta lähtee saman verran väkeä kuin on Presson apinalaatikossa. Tuotteiden määrää ei kuitenkaan vähennetä.

Ilmaston lämpeneminen on noussut vuodessa yhtäkkiä kaikkialla otsikoihin ja maailman talouseliitin keskeiseksi huolenaiheeksi. Jorma Ollilan avautuminen ja suomalaisen talouselämän vikkelä myötäily toistaa samaa kaavaa, mitä ulkomailla on nähty jo aiemmin.Maailma pursuaa aihetta lehdistä ja televisiosta aina kyllästymiseen asti. Tässäkin kolumnissa.

New York Timesin toimittaja ja Freakonomics-kirjan (suom. Outoustalous, 2006) toinen kirjoittaja Stephen J. Dubner heittää outoja ilmiöyhteyksiä bongaavassa blogissaan vinkeän näkökulman asiaan.

Jospa nopean mielenmuutoksen taustalla ovatkin lapset. Perustelut kulkevat jotenkin näin. Animaatioelokuva Ice Age 2 – Jäätikkö sulaa oli viime vuoden tuottoisin elokuva. Elokuvan lipputulot olivat viime vuonna yli miljardi dollaria. Myös lastenelokuva Happy Feet, joka kertoo ihmiskunnan tuhoisasta yliotteesta luontoon, oli menestys.

Dubner arvelee, että nämä elokuvat ovat olleet huomattavasti Al Goren Inconvinient Truth -elokuvaa merkittävämpiä mielipiteenmuokkaajia. Kun kaikkien poliitikkojen ja yritysjohtajien lapset ovat saaneet päähänpinttymän ilmastonmuutoksesta ja jankkaavat sitä kotona, niin nyt se on sitten aikuisillakin.

Viimeisin merkki siitä, että ilmastonmuutos on siirtynyt marginaalista keskiöön, on maailman punaniskaisimman öljyjätin Exxonin mielenmuutos. Yhtiö on nyt sitä mieltä, että kasvihuoneilmiö voisikin olla totta ihan aikuisten oikeesti.

Exxon on lopettanut sellaisten tahojen rahoittamisen, jotka avoimesti ovat arvostelleet ilmastonmuutostutkijoita. Rahoitus lopetettiin kaikessa hiljaisuudessa jo viime vuonna, mutta asia tuli julkisuuteen vasta hiljattain yhtiön edustajan haastattelussa.

Exxonin toimien taustalla lienee ennen kaikkea huoli oman ryvettyneen ja junttimaisen julkisuuskuvan kohentamisesta. Nyt Jorma Ollila, Rex Tillerson ja Hollywood muokkaavat yhdessä maaperää suosiolliseksi tuulivoimalle.

Itse odotan kovasti kahta ekologista asiaa: järjellisen hintaisia ja käytettäviä sähköautoja ja lentäviä autoja. Sähköauto kuluttaa satasella energiaa saman verran, mitä syntyy puolestatoista litrasta bensiiniä. Ja moottori on hiljainen. Lentävä auto nyt vaan olisi muuten kiva, kun sillä pääsisi saareen suoraan vaihtamatta välillä kamoja autosta veneeseen.

Muistatteko vielä legendaarisen pätkän MTV3:n tv-uutisista, jossa UPM:n Voikkaan pääluottamusmies Kari Haaraoja kommentoi uutisia paperitehtaan jättisaneerauksista lähes vuosi sitten?

”Saattaa olla, että riipasen kovan kännin tänään”, arveli Kari Haaraoja ensi toimenpiteistään uutisten jälkeen.

Jos jäi tuo välistä silloin, historiallinen pätkä on edelleen katsottavissa Youtubesta.

Myös muita särmikkäitä heittoja Haaraoja tarjoili.

”Rintaan pistää ja vituttaa.” ”Kenkää ahteriin.” Muun muassa. Koskaan ei selvinnyt, toteuttiko Haaraoja aikomuksensa, mutta lehtihaastatteluissa hän kertoi, että kaverien kanssa on välillä pidetty kierrekorkkiterapiaa.

Pääluottamusmiehen pettymyksen ymmärtää. Kolme kuukautta aikaisemmin oli ilmoitettu, että tehtaalla olisi vuosi aikaa kohentaa toimintaansa. Työntekijäpuoli teki paikallisen johdon kanssa suunnitelman isoista tehostustoimista. Loppupeleissä niillä ei sitten ollutkaan merkitystä. Tuhannesta työntekijästä irtisanottiin yli puolet.

Kari Haaraoja ja 60 muuta irtisanottua ovat edelleen töissä tehtaalla jälkihoitoryhmässä, jonka työt jatkuvat tämän vuoden loppuun. Sen jälkeen merkonomi Haaraojalla ei ole tietoa tulevasta.

Tämän viikon Perlos-uutinen kolahti Voikkaalla kovaa. Haaraoja kuvasi fiiliksiään ”sama paska tuli syliin”. Mies soitti pikaisesti Perloksen työntekijöiden pääluottamusmiehelle Pentti Hartikaiselle, toivotti voimia pojille ja tarjoutui auttamaan, jos sellaiseen on tarvetta. Ehkä keskustelussa sovittiin yhteisestä terapiaistunnostakin kierrekorkin äärellä.

Voikkaalla upm:läisistä on työllistynyt uusiin tehtäviin jo kolmisensataa. Suurimpia työllistäjiä ovat kunnossapitopalveluita teollisuudelle tarjoava Empower ja idänvientiä harjoittava Cargo Handling.

Apua Kontiolahden ja Joensuun tilanteeseen etsitään työllistämistoimista ja mahdollisesti EU:n globalisaatiorahastosta.

Pohjois-Karjalan yrittäjät ennustavat, että Perloksen keikahdus synnyttää alueelle uutta yritystoimintaa.

Vaikuttaa siltä, että kierrekorkkiterapia ei jää Pohjois-Karjalassa pitkäksi aikaa päälle.

Kippis sille.

En ole koskaan ollut mikään Macin käyttäjä enkä Apple-uskovainen. Kun hankimme kuuden gigan iPodin, ymmärsin, mistä applismissa on kyse.

Ja nyt ne lanseerasivat tämän. Puhelin, iPod ja netti samassa ja kahdeksan gigan kovalevy. Wlankin löytyy. Hintaa on veikattu 450 dollarin pintaan. Iski himo. Josko tuohon saisi mobiilipostin, niin olisi täydellinen.

Harmittaa, koska ehdin jo tilata itselleni Nokian E61:n, jonka hintaa liikkuu 400 euron kieppeillä.

Syksyllä hankittu iPod muutti elämämme. Nyt mökkeily saaressa, mummolareissut ja ajomatkat Sallaan sujuvat grooveissa tunnelmissa, kun koko musiikkivarasto kulkee mukavasti mukana. iPodia voi kuunnella auton stereoista. Mökille ei tarvitse rakentaa omaa levyvarastoa tai viedä soittimia. Pari kaiutinta riittää, ja kuunneltavana koko oma levyvarasto.

Viimeksi Steve Jobs pelasti neljäntoista tunnin ajomatkan neljän 3-7 -vuotiaan lapsen kanssa. Nalle Puh, Myyrä ja Pieni Merenneito pyörivät pienellä näytöllä mutta jaksoivat viihdyttää neljää silmäparia Kuopiosta Helsinkiin saakka. Siunattu Apple.

Kirjoitin lehteen ja verkkoon kolumnin harmaasta taloudesta. Kyseessä on asia, joka koskettaa Taloussanomiakin syvästi. Kun pitäisi tietää mitä lukija haluaa häntä itseäänkin paremmin.

Maanantaina käynnistyi Taloussanomien juhlavuosi. Lehti täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Kirjoitin kolumnissani, että mietimme toimituksessa niitä talouden seuraavan kymmenen vuoden megatrendejä, joista haluaisimme lukijoille kertoa. Mukaan tuli ainakin kasvihuoneilmiötä, työelämän muutoksia, kaupungistumista, energiasotia, digitaalitaloutta, pääomien turbulenssia, onnea ja vaurautta ja kaiken keskellä kuluttajaparka.

Mutta ovatko nuo asiat juuri niitä, mistä ihmiset oikeasti jaksavat taloudessa innostua? Ja miten niistä lukija haluaa itselleen kerrottavan?

Vinkkejä ja ideoita otetaan mieluusti vastaan. Mikä kiinnostaa taloudessa?

Lähes kymmenen päivän tauko surffailussa päättyi. En muista, milloin viimeksi olisin ollut yhtä pitkän aikaa irti verkosta. Oudolta kuitenkin tuntui. Joululoman nettipimennon katkaisi vain piipahdus Sallan kirjaston päätteen äärellä.

Onneksi sentään matkapuhelimella pystyi seuraamaan tärkeimpiä uutisia.

Kun neljäntoista tunnin automatkan jälkeen kello yksi yöllä pääsi omaan sänkyyn oman kannettavan ja langattoman kanssa, olo oli aika mukava. Vihdoinkin kotona.

On syytä onnitella itseäni. Syy: Time-lehti valitsi vuoden 2006 henkilöksi minut. Voin onnitella myös sinua lukija, koska olet jaetulla ykkössijalla kanssani.

Tuntuu hyvältä päästä samaan seuraan viime vuotisten palkittujen Bill Gatesin ja Bonon kanssa. Vuoden henkilöksi on valittu myös muussa kuin hyväntekeväisyydessä kunnostautuneita ihmisiä, esimerkiksi Adolf Hitler ja Josef Stalin. Minua, sinua, Hitleriä ja Stalinia yhdistää ainakin se, että meillä kaikilla on tai on ollut roimasti vaikutusvaltaa.
Näin meille kerrotaan. Netin väitetään demokratisoineen tiedonvälityksen. Jokainen voi perustaa oman median ja kaataa hallituksia, periaatteessa.

Yritykset ovat aina pelänneet minua ja sinua, asiakkaita, käyttämämme vallan takia. Sanonta kuuluu, että asiakas äänestää jaloillaan. Sanonta on vanhentunut, koska nyt kuluttaja ei vain päätä, mihin suuntaan jalat kulkevat vaan hän jakaa kokemuksensa ja ajatuksensa myyjistä ja tuotteista verkossa. On syntynyt Kuluttaja 2.0.

Ei ihme, että sinuun ja minuun suhtaudutaan pelokkaan kunnioittavasti.

Tyytymättömät kuluttajat pilaavat yrityksen maineen kirjaimellisesti yhdessä yössä. Ei ole samantekevää, mitä yrityksestä verkossa kirjoitetaan. Tämän voi testata vaikkapa kirjoittamalla Googlen hakukenttään sanat ”Ravintola Lehtovaara”.

Kuluttaja 2.0 se siellä huhuilee.

Tämä pelottava henkilö askarruttaa markkinointi-ihmisiä ja päättäjiä niin paljon, että hänen ymmärtämisekseen järjestetään parhaillaan maailmanlaajuisia konferensseja. Talousviisaat uskovat, että kysynnän ja tarjonnan tasapainossa, vaakakuppi kallistuu netin ansiosta entistä enemmän kysyjän hyväksi.

Tieto sinun ja minun kulutuskäyttäytymisestä on markkinointi- ja asiakassuhdeihmisten palavasti himoitsemaa pääomaa. Tietotekniikkaa tarjoaa näppäriä tapoja kerätä tietoa ihmisten ostotottumuksista. Kaikenlaiset bonus- ja etukortithan ovat olemassa juuri tätä tarkoitusta varten. Prosentin, kahden alennus asiakkaalle on pieni hinta arvokkaasta ostokäyttäytymistiedosta.

Mutta kuluttaja 2.0 käy ahneeksi. Koska sinä ja minä tuotamme tuon tiedon yrityksille, eikö meidän kuuluisi myös omistaa se. Toveri, lähdetäänkö barrikadeille nettiin vaatimaan oikeuksiamme?