Jos meinasit, lue ainakin tämä tarkasti. Verkkopalvelun kehittäminen tulisi olla lähtökohtaisesti liiketoiminnan kehityshanke. Asia voi olla liian pitkä tässä käsiteltäväksi, mutta todetaan, että jo nyt niin merkittävä osa liiketoiminnasta sähköistyy, että verkkopalvelun uudistaminen ilman tarkkaa liiketoiminta-analyysia on umpihulluutta. Kaikki viestintä- ja tietotekniikkaprojektit olisi syytä keskeyttää välittömästi täsmällistä kaupallista määrittelyä varten. Se mitä on pelastettavissa, olisi tehtävä heti. Vähän kuten Kreikassa.

Jos meinaat, olet jo aloittanut, tai suunnittelet verkkopalvelun rakentamista, tee näin:

1. Selvitä mitä parhaat tekevät. Markkinat muuttuvat jatkuvasti ja teknologian käyttökokemus kypsyy käsittämätöntä vauhtia. Se mitä sait viime jouluna lahjaksi ja josta et ollut kesällä kuullutkaan saattaa olla vanhenemassa kovaa vauhtia. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikkea mitä keksitään tulisi kokeilla, eikä missään tapauksessa ensimmäisenä, mutta on hyvä tietää mitä alan parhaat tekevät, mitkä ovat parhaat tavat, ”best practises” ja mitä olisi pakko saada aikaiseksi. Ei ole kivaa puurtaa vuosikausia ja synnyttää jotain entistä tai valmiiksi hieman vanhentunutta.

2. Rakenna palvelullesi kaupallinen Roadmap. Onko liiketoiminta verkossa kaupankäyntiä verkkosivulla, verkkokauppa vai palveluprosessien sähköistämistä? Vai kaikkea edellämainittua? Selvitä tämä itsellesi. Piirrä matkallesi vähintään 36 kuukauden, mielellään 48 kuukauden kehityspolku ja mieti mistä verkkopalvelusi tulisi tarjota suunnittelukauden lopulla. Tämä auttaa sinua määrittelemään asiakaskokemuksen, varautumaan teknisesti ja sisällöllisesti sekä herättelemään liiketoimintaa verkossa.

3. Määrittele ajankohtainen ja paras mahdollinen palvelukokemus. Vanhan uusiminen on helposti virheiden toistamista. Verkon kehittyessä pikavauhtia on parasta katsoa sekä sivuille, että eteenpäin. Varaudu liiketoiminnan alkamiseen tai kiihtymiseen verkossa, uusiin palveluihin ja hallitse informaatiota täsmällisesti. Etusivulle voi olla painetta tuoda sisältöjä mutta muista että kysymyksessä tulisi olla palvelu, ei joulukuusi. Määrittelle mitä hyvä palvelu tarkoittaa. Missä tahansa kanavassa. Samalla pääse jyvälle siitä miten asiakkaasi toimivat. Katsomalla suomalaisten yritysten nykyisiä kotisivuja löydät joulukoristelua kauneimmillaan. ”Palveluita ilman tarkoitusta.”

4. Valitse oikeat kumppanit. Yksi talo ei voi olla koko vaativan hankkeen monitaho. Pohdi mitkä ovat valituksi tulevan kumppanisi liiketoiminnan todelliset draiverit, eli mitkä motivaattorit heidän liiketoimintaansa ajavat. Sen lauluja laulat kenen leipää syöt. Onko kumppanisi it-, palvelu- vai konsulttiliiketoiminnassa? Voiko kaikessa olla aidosti hyvä? Mistä kyseisellä tiimillä on parhaat näytöt?Mieti samalla tavalla kuin mikä on todennäköisesti ravintolan paras annos? Vastaukset löytyvät asenteista, esityksistä ja tarjousrivien välistä. Pohdi kuka palvelustasi tulee vastaamaan.

5. Pidä kulmahuone päivitettynä. Yhä useampi yhtiö tekee pörssitiedotteen avatessaan uuden verkkopalvelun tai -kaupan. He siis näkevät asian investointina eivätkä kustannuksina. Tämä tarkoittaa yritysten odottavan palvelusta tuottoja eli rahan tuloa eikä pelkkiä kustannuksia. Onko sinun hankkeesi investointi? Ei kai se vaan lähtenyt karkuun ajatuksesta uusia verkkopalvelu kun vanha oli niin huono? Onko liiketoiminta-analyysi tehty? Kerro mihin palvelusi taipuu kolmen vuoden kuluttua?

Netti muuttuu nopeasti. Mitä palveluita sinä käytit kolme vuotta sitten? Mitä tänään? Kuinka paljon ostit viime jouluna verkosta? Millainen puhelin sinulla oli viisi vuotta sitten? Kehitys kiihtyy. Viiden vuoden kuluttua saamme nauttia aivan erilaisesta internetistä. Millaisen paikan sinun projektisi lunastaa tähtikartalta?

ps. Digitalisoituminen on elinaikamme keskeisin mullistus. Mikäli mietit kasvustrategiaa tai missä yrityksesi on vuonna 2020, pidä sähköistyminen ajattelun keskiössä. Jos toimialasi ei muuten ehdi seuraavien vuosien aikaan muuttua merkittävästi niin sähköistyminen on ainakin asia joka muuttaa pelisääntöjä varmasti.

Suomessa on vielä hengissä jokunen laadukas merkkivaatteiden valmistaja. Nanso, Turo, Marimekko ja muutama muu. Lisäksi kasvava joukko uuden sukupolven haastajia. Useammallakin on hyvät mahdollisuudet menestyä. Ainakin jos ymmärtävät miten brändit toimivat tällä ja tulevalla vuosikymmenellä.

Ensimmäinen ja tärkein huomio nykymerkeistä on se että ne itse luovat sisältöjä, toimintaa ja erilaisia tartuntapintoja merkkiin. RedBullin urheilukisat, Mercedes osana amerikkalaista sisustamista, Dieselin avoin seksuaalisuus, Ryanairin tapa häiriköidä valtiollisten ja jäykkien lentoyhtöiden keskellä. Moni ajattelee että kysymys on rahasta, mutta ei aidosti ole. Pienikin voi olla suuri jos se on kiinnostava ja osaava. Mistä isot tulevat? No pienistä tietenkin. Branson, Rosso, Jobs. Kaikki aloittivat autotallista. Mikset siis sinäkin?

Olen Turo Tailorin ystävä. Heidän pukunsa ovat uskomattoman laadukkaita, toimivia ja keski-ikäistyvän miehen vantteralle varrelle sopivia. Pohdin vain ovatko he päättäneet lopettaa yrityksen? On nimittäin aivan käsittämättömän passiivista toimintaa tuo Turon touhu.

Olen jo pari vuotta ajatellut uudistaa koko arkipukuvalikoiman. Olen jo päättänyt ostaa niitä Turolta. Saanpahan sopivan kokoisia ja kestäviä. Olen odottanut sopivaa viestiä yritykseltä kuten muotiviikot, mittapäivät, kevätsesonki, parhaat päivät … mitä tahansa joka saisi minut liikkeelle. Mutta yritys vaikuttaa täysin kuolleelta. Aivan liikkumattomalta.

Olen useita kertoja käynyt Turon kotisivuilta katsomassa ”missä mennään” ja mitä hyvää juuri nyt? Ei mitään. Muotikuvia jotka eivät edes näytä suomalaisilta. Varmaan tarkoituksella. Jokainen huippumallia seuraava on oppinut millainen on hyvä ”Editorial” kuva. My ass. Miksei Turo edistä omaa liiketoimintaansa. Miksei Turo markkinoi omissa kanavissaan? Miksi Turo on wannabe-italialainen eikä aito itsensä?

Turo avasi liikeen syksyllä naapuriini. Ajattelin että no niin nyt! avajaistarjoukset, lasi viiniä. Uusinta uutta vaihtuvine ikkunoineen. Materialisimia työmatkoihin. Ei mitään. Olen monta kertaa käynyt kysymässä milloin olisi hyvä hetki ostaa pukuja. Milloin vaan. Ei siis milloinkaan. Ei vaan muista, ehdi, jaksa. Ei inspiroi. Herää Turo.

Luulen että Turo ajattelee myyntikanavan hoitavan myynnin edistämisen. Ei hoida. Ei myy. Eihän Stockmann mitään markkinoi. Kanavoivat liikennettä ja kauppaa. Jakelutie ei ole kuten ennen. Kauppa on itse rakennettava.

Merkkien on itse rakennettava menestyksensä. Ei mainostamalla, ei. Ei alentamalla hintoja, vaan viihdyttämällä, luomalla sisältöjä. Palveltava, inspiroitava js aktivoitava. Toimia asiantuntijana. Miksei Turo voi kertoa miehille miltä pisnespukeutuminen näyttää keväällä 2012? Miksi sitä pitää muotikuvista arvailla? Pitääkö tässä alkaa ennustajaksi?

Sama ongelma pätee ainakin Nansoon, Iskuun, Artekkiin, Finlaysoniin ja Lundiaan. Ne elävät väärällä vuosikymmenellä. Maailma on muuttunut. Nyt on syytä herätä tai aamua ei tule koskaan.

Turo varmaan sanoisi ettei rahaa ole. Mutta rahaa olisi jos kauppa kävisi entistä paremmin. Eiväthän he myy edes vanhoille asiakkaille mitään. Jos jokainen ostaisi edes kolmen vuoden välein yhden Turon syntyisi menestystä. Kertakäyttökauppa on tullut tiensä päähän ja yritysten on pakko löytää itse ja rakentaa asiakkuutensa. Olkoon se kuinka vaikea ajatus kenelle tahansa. Työ on aloitettava tänään. Muuten pääsee entisten menestysten tähtikaartiin.

Tänä aamuna suuta kuivasi ihan urakalla. Suunta kohti kampin K-Supermarkettia, joka ennakkoluuloista huolimatta osoittautui yllätävänkin näppäräksi ostoskeitaaksi. Erittäin hyvä herkkuvalikoima ja hyvää mieltä pään kivistykseen.

Olen ihmetellyt miksei ”japanilaisia” oluita saa suomalaisista ruokakaupoista. Kampin marketin hylly, jota tituleerattiin viime vuoden olutliikkeeksi, osoitti asian todeksi. Makeita alumiinisylintereitä ei löydy mistään. Tarjolla on kymmeniä tai satoja tuotteita Oktoberfest -tunnelmiin ja toisiaan tummempia oluiden sävyjä. Mutta ei Asahia. Ei vapahtajaa väsyneen konsultin arkeen.

Sushi on vihdoin lyömässä itseään läpi myös ketjuravintolana eikä sen suosio näytä ainakaaan tällä hetkellä vähenevän. Aasialaiset vaikutteet ovat vuosikymmenen jälkeen taas vahvasti tulossa sisustamiseen jne. kaupunkilaiselämään. Asahi on panostanut erityisesti UK markkinoille ja se on laadukas ja merkittävä mainostaja miehille suunnatuissa laadukkaissa aikakausilehdissä.

Ihmettelen miksei mikään panimo ole ottanut tälläistä segmenttiä valikoimiinsa? Olvi? Laitila? Onko moderni kaupunkilaisolut liian pieni segmentti? Asahia on markkinoitu tyylikkäästi alumiinisylintereissä myytävinä kaupunkilaisten virvoikkeina, epäoluena, jolla vahvat sidokset kansainvälisyyteen, kaupunkilaisuuteen sekä aina ajankohtaisiin Samurai -vaikutteisiin.

Vastaus lienee valikoimaohjauksessa. Asahia ei taida saada keskarina (vielä?) eikä se hetkessä menisikään kaupaksi. Tuskin merkittäväksi kasvaisikaan. Mutta uusia aloitteita olutmarkkinoilla tarvitaan. Fostersin ja Heinekenin kaltaiset jylläävät Suomessakin mutta avaavat samalla ovia pienemmille kohderyhmille. Iankaikkisen tsekkioluen rinnalle olisi syytä tuoda jotain moderninpaa. Siihen Asahi toimisi kuin junan vessa. ”Olutta joka sopii tietotyöläisen arkeen.”

Asahia saa alkosta. Lupaan ostaa sitä huomattavasti enemmän jos joku saa sen tai vastaavan ruokakauppoihin.  Sydämessäni on juuri nyt Asahin kokoinen aukko.

Lisää ajatuksia osoitteessa www.villetolvanen.com

Mistä mielipiteet tulevat? Miten mielikuvat syntyvät? Mitä näkemys on? Mielestäni se on kykyä koostaa vallitsevasta tilanteesta, toimintaympäristöstä ja kokemuksesta syntyvä vaittämä joka on kristallin kirkas, perusteltu ja ajankohtainen. Hyvä näkemys vaikuttaa uudelta muuttamatta vanhaa kokonaan, tuntuu rohkealta, mutta on tehtävissä ja ennenkaikkea hyvään näkemykseen voi luottaa. Näkemys ei ole pelkkä idea vaan toteutettavissa oleva kokonaisuus.

Näkemyksiä ostetaan usein kuin sikaa säkissä. Ajatellaan että asiantuntijan näkemykseen voi luottaa, koska henkilö edustaa nimekästä yritystä tai on pitkään toiminut alan yrityksissä. Lähes kaikilla toimialoilla pöhöttää kuitenkin lauma ihmisiä, jotka eivät ole paikkaansa ansainneet vaan enemmänkin tietäjiksi ilmoittautuneet. Tämä ei tarkoita etteikö heidän näkemyksensä olisi kiinostavaa tai oikeaa mutta jonkinlainen varoituskolmio olisi syytä vastaanottajan päässä olla näkemyksiä kuunneltaessa. Useimmiten vastuu siirtyy kuitenkin kuuntelijalle.

Meillä kaikilla on näkemyksemme. Toiset pohtivat niitä enemmän kuin toiset, jotkut liikaakin. Liika ajattelu voi tappaa intuitiivisen luovuuden. Hieromalla terävät muuttuvat tylsiksi. Vesittyvät pilalle. Erityisesti kokemus näkemyksen tuottamisessa tuo varmuutta luottaa intuitioon. Kokemus antaa viitteitä mistä on kysymys. Kokemus opettaa etsimään johtolankoja, ymmärtämään miltä asiat näyttävät. Silti usein erehdytään. Tilastojen mukaan pelottavan usein. Uuden rakentamisessa lähes aina. ”Eiliselle emme voi mitään, huomisesta emme tiedä. Pohditaan siis tätä päivää.”

Näkemysten luominen huomisesta, trendeistä, toimintaympäristöistä ja kilpailijoiden tekemisestä kannattaa aina. Saaduista tiedoista koostetaan kilpailustrategia, suunnitelma taisteluiden voittamisesta ja selviytymisestä. Mallinnetaan tulevia haasteita etukäteen. Hyvä kilpailustrategia on yksi menestymisen elinehto. Hyvää sellaista ei synny ilman tuoreita raaka-aineita, sisältöä ja näkemyksiä. Pyörittämällä samaa vanhaa samoilla porukoilla saadaan sitä mitä aina ennenkin, pahimmillaan itseriittoinen kuva muuttuvan toimintaympäristön mahdollisuuksista. Eilisen toistaminen on huomisen kieltämistä.

Lisää näkemyksiä osoitteessa www.villetolvanen.com

Katso nämä tarkkaan jos haluat tehdä hyvää markkinointia. Painopiste siirtyy maksetun median tekemisestä ja sponsoroinnista omien sisältöjen tuottamiseen ja vuoropuheluun asiakkaiden kanssa. Trendi on ollut nähtävissä vuosia mm. autojen, muotituotteiden ja elektroniikan markkinoinnissa.

Ohessa erittäin hyvät videot Coca Colan ajattelusta http://www.youtube.com/watch?v=LerdMmWjU_E ja http://www.youtube.com/watch?v=fiwIq-8GWA8&feature=related

Kysymys ei ole siitä mitä kaikkea saadaan tehtyä (kuten yleensä Suomessa) vaan mitä tekeminen saa aikaiseksi. Millaisia tuloksia syntyy? Huomattavaa on että vaikka video on ulkopuolisen tekemä ja yleisessä jaossa ENSIMMÄINEN ja tärkein asia ovat myyntitavoitteet. Coca Cola haluaa tuplata myynninsä. Ja se on kova haaste.

Keskeistä on ymmärtää mitä toimenpiteet synnyttävät kuluttajan päässä ja käyttäytymisessä. Ja sitä ei tutkimalla hutkita. Siihen tarvitaan ymmärrystä markkinoista, panostuksista, sisällöistä jne. medialiiketoiminnasta. Aidosti kokemusta ja näkemystä vaikuttamisesta.

Ihmettelen suomalaisten yritysten ryntäystä sosiaaliseen mediaan. Kysyn jokaiselta miksi menette ja mitä siellä teette? Vastaukset ovat valitettavasti laihoja tai olemattomia, kummallisia. Jokin näkymätön voima myy ilmoittautumista naamakirjaan markkinoinnin vastauksena vuonna 2012. Se mitä sillä tavoitellaan, mitä se tuottaa tai mihin se liittyy jää hämärän peittoon.

Suosittelen Coca Cola tyyppisen harjoituksen tekemistä jokaiselle yritykselle. Mistä asiakkaat tulevat? miksi he ostavat? Millaisen rajapinnan kohderyhmille tarjoamme ja miten asiakaskokemuksemme syntyy? Miten rakennetaan markkinoinnista formaatti? Miten saamme kuluttajat mukaan sisällön tuottamiseen ja sähköttämään puolestamme? Miten kapitalisoimme torikeskustelut uusista palveluista? Vasta kun käsissä on kirkas käsikirjoitus kokonaisuudesta voi alkaa miettimään viestejä ja toimenpiteitä. Täällä meillä tuppaa suunnittelu alkamaan ideoista ja mainosviesteistä. Olisi hienoa nähdä suomessakin yksikin aidosti moderni markkinointistrategia.

Lisää ajatuksia osoitteessa www.villetolvanen.com

Pidin juuri merkittävään kasvuun tähtäävän kasvuvalmennuksen. Sain maaniteltua yrityksen omistajan avaamaan kasvutavoitteen, tosiasiallisesti budjetin, määrällisiksi, laadullisiksi ja toiminnallisiksi tavoitteiksi. Määrittelimme edellytykset jotka asiakkaan silmissä ovat pitäneet täyttyä ja tapahtua tulosten onnistumiseksi. Näiden menestyksen edellytysten määrittely asiakkaan näkökulmasta oli paitsi arvokasta niin yllättävänkin vaikeaa.

Tavoitteiden ja edellytysten kautta pääsimme suunnittelemaan toimintaa, eli hienosti sanottuna strategiaa, sotasuunnitelmaksi. Minkä toimenpiteiden yhtälö parhaiden tuottaisi uusia asiakkaita? Vanhojen kontaktien uudelleen lämmittely, uudet tuotteet, vyörytys vanhoissa asiakkaissa vai merkittävä uusi idea jolla muuttaisimme viestiä markkinoilla? Pelkkä luova idea ei missään tapauksessa riittäisi vaan tarvitaan aidosti tuotetta, tarjoamaa, jakelua tai viimekädessä kustannuksia vähentävää uutta ajattelua. Lihaa myynnin ja markkinoinnin toimintaan. Substanssia.

Päivän aikana löysimme paljon uusia ajatuksia toiminnan kehittämiseen. Vyöryttäminen, asiakastiedustelut, seuraavan sesongin suunnittelu ja markkinoinnin vahva tuki tekivät kasvusuunnitelmasta entistä houkuttelevamman. Saavutettavan, jopa innostavan.

Mikä on hyvien suunnitelmien ongelma? Niiden toteuttaminen vaatii rutosti työtä ja vaivannäköä. Ennen kaikkea jatkuvaa johtamista ja seurantaa. Hyvä kasvusuunnitelma työllistää yrityksen kaikkia osastoja. Vaatimuksia sisäiseen kulttuuriin, henkilöstöön, toimituksiin ja lopuksi myynnin ja markkinoinnin toimenpiteisiin. Pahin virhe on hyökätä myynnissä kertomatta siitä tuotannolle. Kaasua painamalla saadaan kestäväkin moottori rikki ilman varautumista ja oikeita säätöjä. Kovalla kierroksilla käyvää konetta on syytä huoltaa entistäkin huolellisemmin.

Väitän että suurimmalta osalta suomalaisia yrityksiä puuttuu selkeä kilpailustrategia. Tavoitteiden ja toiminnan väliset ketjutukset, näkemys vastuista ja tulevista ongelmista eri toiminnoissa ja toimenpidesuunnitelma joka tuottaa synergiaa eri toimintojen ja toimenpiteiden välillä. Suomessa �myydään vaan� ja toivotaan hyviä tuloksia. Jos liiketoiminnan menestys olisi pelkästä asenteesta ja tsempistä kiinni maa olisi täynnä miljardöörejä. Uskallatko sinä katsoa peiliin ja haastaa oman toimintasi merkittävälle kasvu-uralle?

lisää ajatuksia www.villetolvanen.com

Nieminen voitti jälleen. Tai oikeastaan toisen kerran ATP-turnauksen. Hyvien uutisten keskeltä avautui mielenkiintoinen näkökulma mestarin haasteisiin. Asia otsikoitiin ”ei aikaa juhlia voittoa.” Suomessa ajatellaan ilmeisesti sittenkin että urheilumenestyksen jälkeen kotimaahan tullaan vahvassa hutikassa ja koko kansalla on lupa ryypätä ainakin pari päivää. Takaisin Niemiseen.

Jarkko niemisen haasteena on pelata, voittaa, harjoitella ja kehittyä samanaikaisesti. Aikataulu on äärimmäisen tiukka, erot huipulla mitättömiä ja kehittymistä tai oikeata harjoittelumäärää on varmasti lähes mahdoton ennakoida. Mutta uralla onnistuminen ja historian kirjoittaminen vaatii näitä kaikkia. Jarkko kirjoittaa suomalaista tennishistoriaa joka päivä.

Pelaaminen on Jarkon ammatti. Kukaan ei voisi pelata noin paljon ilman rakkautta lajiin ja aitoa halua olla lajissa maailman paras. Jarkko uskoo varmasti olevansa maailman paras pelaaja ja joku päivä voittavansa kaikki muutkin. Ammattimaisuus ja ammattilaisuus näkyvät siinä että Jarkolle pelaaminen on tärkeintä. Hän on aina valmis peleihin ja jaksaa pelata huononakin päivänä. Tuskin jokainen päivä ankaran matkustamisen keskellä on hauskaa. Joku uimari sanoi jossain joskus seisoneensa aamuyöllä puolitoistatuntia starttipallilla ennen altaaseen hyppäämistä. Ammattilaisuus on kykyä suorittaa oli keli korvien välissä mikä tahansa. Kuinka moni yritys pystyy huippusuoritukseen joka päivä?

Voittaminen lienee tenniksessä vaikeinta. Laji on kuin miekkailua jossa kaksi tasaväkistä pelaajaa haastavat toisensa kamppailuun. Erot ovat olemattomat ja vahvimmat voittavat. Menestymisen kulttuuri on aina ollut meille suomalaisille vaikeaa. Puhutaan lyhyestä historiasta ja resurssien puutteesta mutta onko kysymyksessä osaamislaji? Tekemisen, ympäristön, yksilön ja tahdon yhtälöstä? Arvatenkin voittaminen ei ole sattumaa. Niin monta ylivoimaista Rossia, Sennaa, Nykästä ja muuta mestaria maailmassa on. Miten yrityksen menestysmistä voisi rakentaa pitkäjänteisesti? Voisiko onnenkantamoisten rinnalla olla onnistumisen teollisuutta?

Harjoittelu on kaikki kaikessa ja lähes yhtä vaikeaa kuin voittaminen. Jokainen Jarkon palkkaama valmentaja on sanonut Jarkon harjoittelevan liikaa. Mutta miehen halu menestyä ajaa kentälle päivä toisensa jälkeen. Aina löytyy parannettavaa. Katkerat tappiot saavat yrittämään entistä enemmän. Niinpä Jarkko on vaihtanut valmentajia monta kertaa. Onko harjoittelu tennistä? Varmaan lajiharjoittelu kuuluu asiaan mutta olisikohan huipulla harjoittelulle parempaa määritettä? Pidän palokunta vertauksesta. Jos palokunta ei harjoittelisi poikkeustilanteita ja erilaisia yllättäviä muuttuvia lähes päivittäin, ei tositilanteessa olisi mitään mahdollisuuksia. Kuinka moni yritys tietoisesti harjoittelee poikkeustilanteita liiketoiminnassa tai valmistautuu tulipaloihin, markkinamuutoksiin ja kilpailijoiden toimenpiteisiin? Kyllä Suomessa varsinainen harjoittelu jätetään niille jotka eivät osaa. Eikä ihme kuinka harva maailmassa menestyykään? Mitä tekisit jos johtaisit yritystäsi kuin palokuntaa?

Kehitys on edellisten asioiden lopputulos. Jatkuva kehittyminen on urheilijalle tärkeintä. Vain kehittymällä voi kurottaa uusiin voittoihin. Vain kehitys lisää motivaatiota. Olemalla entistä parempi jaksaa pelata, harjoitella ja repiä itsestään mahdottomia. Miksei yrityksillä ole aikaa kehittää ja kehittyä? ”Nyt on niin kiire ettei voida kehittää toimintaa” tai ”Nyt täytyy ensin katsoa mitä tapahtuu ennenkuin taas kehitetään.” Eihän kehittäminen voi olla joku irrallinen asia. Mutta kehitystä ei tapahtu ellei sitä kirjata, johdeta ja huomoida osana tekemistä. Isompi henkinen maila, parempi liikkuvuus, tiukempi ote vastustajasta. Kehittyminen ja ympäristön muutokset ovat osa peliä. Eivät irrallisia rukareissuja, risteilyjä ja dokumentteja arjen turmelluksessa.

Iso käsi niille jotka ovat ammattilaisia ja ymmärtävät mitä jatkuva menestyminen vaatii. Lisää Niemisiä ja uusia käsiä pystyyn. Parempia yrityksiä ja nöyryyttä haasteiden edessä. Sanoista tekoihin ja selkeitä tavoitteita. Keskinkertaisuuksia ei kukaan muistele.