Elämme digiaikaa joka mullistaa liiketoiminnan mahdollisuudet verkossa. Ihan aidosti. Tiedon määrä räjähtää, oikein paketoituna se on kauppatavaraa ja raja-aidat kansojen, maiden ja kulttuurien välillä kaatuvat. Vuosikymmeniä ennustettu sisällön konvergoituminen tapahtuu vihdoinkin ja aineistot liikkuvat näppärästi eri päätelaitteissa. Aamutelevision voi katsoa puhelimesta ja illan elokuvat kosketusnäytöltä. Elämme jo pitkälti on-demand aikaa. Tieto ja sisällöt ovat yhteisöllisiä ja löytyvät sieltä mistä niitä haluaa etsiä. Näin tehdään pian myös parhaat ostokset.

Digitaloudessa jokainen voi luoda rakastamistaan asioista uudenlaisen elämäntavan, rakentaa yhteisöjä, harrastaa ja tehdä liiketoimintaa itselle tärkeimmistä aiheista. Asiakkaatkin löytävät vahvimmat verkostot. Samalla työ, vapaa-aika ja harrastukset muodostavat elämäntavan aidosti tärkeiden asioiden ympärille. Eräs tällainen henkilö on kosmopoliitti Riikka Hytönen, nainen joka muutti intohimonsa laadukkaisiin sisustustuotteisiin ensin verkkopalveluksi, sitten myös liiketoiminnaksi ja elämäntavaksi. Riikka blogaa, metsästää uusia trendejä ympäri maailman, edustaa eettisesti rikkaita ja laadukkaita tuotteita ja käy kauppaa omassa verkkokaupassaan. http://www.werannas.com/fi/

Riikka on fantastinen esimerkki ihmisestä joka toteuttaa pelottomasti unelmaansa. Vuosien blogaaminen http://werannas.blogspot.com/ muuttui vähitellen haluksi tehdä harrastuksesta elämäntapa ja elää rakkaiden asioiden keskellä. Riikka tekee mitä haluaa, eikä mitä työelämä sattuu hänelle missäkin taloustilanteessa tarjoamaan. Harvoin näkee ketään joka on rakastettavasti yhtä sekaisin eri laatuisista puuvilloista tai materiaaleista jotka ovat kestäviä, luonnonmukaisia, eettisesti perusteltuja ja kulttuurillisesti arvokkaita. Tälläisiä tuotteita on ilo ostaa. Samalla tukee ihmistä joka paneutuu asiaansa ja elää unelmaansa. Jokaisella tavaralla on tarinansa ja yhdessä ne muodostavat kokonaisuuden, jonka taustalla on hieno tarina yrittäjyydestä. Ihminen, äiti, yrittäjä ja intoilija joka päätti tehdä mitä halusi eikä mitä muiden mielestä olisi pitänyt tehdä. Digiaikana yrittäjyyden vapaus on sitä kuuluisaa umpihankea. Verkossa riittää umpihankea, uskovaisia vain tarvitaan lisää. Oletko sinä seuraava?

Haavisto on näiden vaalien Niinistö. Se elinvoimainen ja vahva haastaja jonka silmissä loistaa halu pelastaa maailma ja olla koko Suomen Presidentti. Haavisto on hyvä kakkonen kuten Rehn aikanaan, Niinistö viimeksi ja moni muukin aiemmin. Kruunattaisiinko Haavisto kuuden vuoden kuluttua? Ehkä silloin aika olisi kypsä ja ehdokas täysin valmis.

Haastavina aikoina tarvitaan kokemusta. Uuttakin tarvitaan, kuten kovasti luennoin mutta sijoittajien, yritysten ja kuluttajien kokema turvallisuuden tunne ja tarve kuluttaa ratkaisevat tulevaisuuden. Kumpi ehdokkaista herättää enemmän luottamusta kansainvälisessä politiikassa ja yritystoiminnassa? Tähän lienee turha vastata. Vaaran hetkellä konservatiivisuus valtaa mielialat.

Ihailen Haavistoa ja erityisesti heidän kampanjastrategiaansa. Tehtiin Haavistosta Niinistö. Kansainvälinen, tyylikäs, rauhallinen & sitoutunut. Nuorekkuus paistaa läpi ja intohimo tehtäviin. Asioiden hallinta tai todellinen kokemus ei ratkaise kun haetaan kansan valintoja suorassa TV- lähetyksessä. Tuntuu kuin Niinistö ei sittenkään jaksaisi pinnistellä. Raskas kampanja maistuu välttämättömältä pahalta. Tämä on jo aiemmin nähty.

Silti kampanjassa onnistumisen lisäksi omaa valintaa tehtäessä muullakin on oltava väliä. Minulle sillä mihin arvomailmaan, missä porukassa ja millaisessa toiminnnassa ehdokas on ikänsä liikkunut on ratkaisevan merkitsevää. Yritin kerran alkaa kannattamaan vihreitä, hakeuduin heidän sivustolleen http://www.vihreat.fi/politiikka/talous-ja-yrittajyys ja olin lentää leveälle takamukselleni. Voiko tälläisellä hutulla ja löpinällä toimia Suomen hallituksessa? Puuhastelu ja puiden halailu näkyy planeetalta toiselle. Uskomatonta. Ymmärsin etten voi koskaan aidosti äänestää vihreitä. Ja Haavisto on valitettavasti ikänsä puljannut tässä viikonloppuporukassa. Maailmaa ei paranneta toivomalla, ja aitoja tekoja Vihreiden ohjelmista on vaikea löytää.

Sauli on hyvä presidentti. Sauli tulee porukasta jolla on aito puolue, puolueohjelma, vahvat arvot ja hyvä porukka. Vähän jäykkää ja juppimaista mutta silti yhteistä vaikuttamista läpi elämän. Sauli tulee sieltä mistä Jyrki-boy, Stubb ja muut kansainvälisesti uskottavat vaikuttajat tulevat. Vahvasta troikasta joka aidosti välittää politiikasta, Suomesta ja Euroopasta.

Olkoon mies, nainen, homo tai hetero, substanssi ratkaisee. Ja se missä porukassa vuosikymmenet on viettänyt. Olkoon Niinistö väsynyttä establishmenttia ja menneen talven lumia mutta kyllä hän on ainakin yhden kauden presidenttinä ansainnut. Erityisesti kun tulevalle ei arvojohtajalle ei haastavia hommia ole tarjolla. Haavistolla on aikaa odottaa ja kehittyä. Valitaan Pekka vuonna 2018. Saadaan molemmista presidentti.

lisää kirjoituksia osoitteessa www.villetolvanen.com

Joka tulee lupaamaan ratkaisuja, viisastelemaan liiketoiminnasta eikä pysty aidosti tuottamaan lisäarvoa? Ei kukaan. Konsultoinnin keskeinen haaste on se että mitä tahansa voi ”konsultoida” ja kuka tahansa voi ryhtyä konsultiksi. Jos mikään muu ei elämässä onnistu, ryhdy konsultiksi.

Kymmen vuoden ja yli sadan projektin jälkeen voisin todeta seuraavaa. Konsultointia kannattaa ostaa saadakseen ulkopuolisen ”tuottajan” näkemyksen omalle tekemiselleen, ajatusten ja haluttavan suunnan kirkastamiseen ja vahvistamaan omia näkemyksiä. Harva artisti, urheilija, taiteilija tai yritysjohtaja saa parasta irti itsestään tai yrityksestään ilman sparrausta, peiliä joka myös pystyy kertomaan mitä muualla tapahtuu.

Hyvän konsultin tunnistaa kolmesta elementistä. Aito kiinnostus, riittävä kokemus toimialasta ja henkilökohtainen kyky tunnistaa, kirkastaa ja kiteyttää monimutkaisia kokonaisuuksia. Konsultit jotka nojaavat pelkästään työpajoihin ja asiakkaan omaan näkemykseen tarjoavat todellisuudessa sihteeripalveluita. Kymmenien palaverien ja mittavien investointien jälkeen asiakkaalla on kädessään omat tutut ajatuksensa. Mikäli sisällön tuottaa asiakas saa sitä samaa mitä aina. Sisäänpäin kääntyneitä näkemyksiä omasta erinomaisuudesta. Harva urheilija pärjää viimekauden tuloksilla ja vanhoilla harjoituksilla?

Ostaisinko itse konsultointia? Tämä on yksi konsulttien sisäisten keskusteluiden lempiaiheita. Varmasti jokainen ostaisi. Jokainen hyvää konsultointia kokenut haluaisi parhaan mahdollisen tiimin ympärilleen. Eihän Kimi Räikkönenkään ole pelkästään autonkuljettaja vaan joukkueen keskipiste, hän joka hoitaa itsensä ylittämisen ohella ajamisen. Joskun kuulin että alppimaajoukkueessa on 7 tukihenkilöä yhtä laskijaa kohden. Ja silti 20 parasta mahtuu lopputuloksissa sekunnin sisään. Erot ovat ajallisesti pieniä mutta menestymisen näkökulmasta merkittäviä.

Apuvoimien käyttö on merkki rohkeudesta. On rohkeaa sanoa että haluamme olla tänäkin vuonna entistä parempia. On rohkeaa todeta että vielä on parannettavaa, kriittinen palaute kiinnostaa ja meitä kiinnostavat ulkopuolistenkin ajatukset. Tehdään kaikki itse on heikkouden merkki. ”Meidän pitää osata” tai ”kyllähän me tämä itse osataan” kertoo ettei kaikkia haasteita ole tunnistettu tai haluta avata avoimeen tarkasteluun. Itse tekeminen tarkoittaa amatöörikulttuuria jossa muka osataan ihan mitä tahansa. Ihan kuin itse leikkaisimme hiuksemme tai korjaisimme hampaamme. Itse tekeminen ei ole ratkaisu, se on ainoastaan kompromissi. Omnipotenssi on heikkoutta.

Älä osta konsulttia joka ei vakuuta alusta lähtien. Älä luota konsulttien myyntipuheisiin vaan vaadi näkemystä omasta liiketoiminnastasi heti alussa. Älä osta sikaa säkistä. Älä luota siihen mitä muut ostavat. Haasta itsesi ja tavoitteesi. Kokoa oma unelmaryhmäsi ja sitouta siihen ne ulkopuoliset joiden kykyihin aidosti uskot. Parhaat tulokset syntyvät monipuolisella tekemisellä. Hyvät yritykset tekevät ennen kaikkea oikeita asioita, eivät pelkästään asioita oikein. On hämmästyttävää, miten isoja eroja pitkäjänteisesti menestyvien yritysten ja keskivertaisten yritysten välillä löytyy.

Suomi on myynnin kehitysmaa. Suhtaudumme alentavasti ajatukseen, että meille myydään tai että osaamistamme pitäisi myydä. Silti moni kantaa näinä päivinä kasseja koteihinsa, tilasi juuri uuden auton ja koko talous lepää yksityisen kuluttamisen päällä. Ai myynti ei liity kuluttamiseen?

Tutkimalla kaiken liiketoiminnan kehittämisen iskusanoja globaali, digitalisoituminen, kasvu, strategia, ekosysteemit jne. löytyy yhteiseksi nimittäjäksi muutos asiakaskokemuksissa. Enemmän, parempia, uusilla markkinoilla syntyviä asiakaskokemuksia. Siis myyntiprosessin onnistumisia. Liiketoiminnan kasvu, -kehittäminen ja –tehostaminen rakentuvat parhaiten onnistuneen myynnin kehittämisen kautta. Miten myynnin voi delegoida myyntiosastolle? Eikö liikevaihdon kertyminen ole nimenomaan yrityksen ylimmän johdon vastuulla? Vai oliko se sitä tuotantotaloutta että toimitusjohtaja laskee katteita? Luulin sotakorvausten tultua jo maksettua.

Sana myynti ei toimi. Onko sitten asiakaskokemus parempi? Millaisena asiakas kokee yrityksemme tuotekehityksen, tuotannon, jälkimarkkinoinnin jne? Myynnin kategorinen aliarviointi johtaa tilausten agressiiviseen vastaanottoon. Tai vähintään myynnin nukahtamiseen. Myynti tekee tarjoukset ja sopimukset niille joita se sattuu kiinnostamaan. Markkinan vetäessä tämä toimii ja kun ei vedä niin se on ulkoinen ympäristön ongelma. Suomessa kukaan ei sano että emme saa tuotetta kaupaksi vaan että markkinat eivät vedä. Se on sitä tuotantolähtöisyyttä.

Hyvät yhtiöt saavat koko yrityksen markkinoimaan yrityksen tuotteita. BMW ja muut automerkit jopa korostavat tuotekehityksen tai yksittäisen tuotantolinjan roolia loistoauton valmistumisessa. Ne luovat yrityksestä kokonaisuuden joka auttaa myymään myynnistä huolimatta. Yritys näkyy, se huomataan, sen toiminnasta kirjoitetaan lehdissä ja tilaisuuksiin osallistutaan. Yritys avaa itse markkinoita. Suomalainen yritys pitää markkinakojua maailmalla, tuottaa esitteitä, osallistuu messuille ja antaa myyntikäynnillä yrityspresentaation. Herätys.

No nyt on kitisty, mitä sitten menestyvän myyntikulttuurin luominen vaatii?

1. Ajattelu. Myyntilähtöinen yrityskulttuuri lähtee siitä että myyntiä arvostetaan. Ymmärretään että jokainen on töissä asiakkaalla ja teemme töitä toisten rahoilla emmekä viihdytä toisiamme. Asiakaslähtöisyys, kilpailukyky ja kilpailuetu pitäisi näkyä myös osana yrityksen strategiaa. Hyvä ajattelu on usein puettu osaksi yrityksen liikeideaa tai filosofiaksi joka ohjaa koko yrityksen toimintaa. �Don’t you worry about a thing�, �Think Different�, �Rethink�, tai �Just Do it.� jopa �Connecting People.�
2. Osaaminen. Yrityksessä on ymmärrettävä myynnin ja markkinoinnin ohjausta. Mikäli osaavaa kaupallista johtoa ei ole, ei myynnin, markkinoinnin ja markkinoiden vuorovaikutusta synny. Myynti tekee mitä haluaa, markkinointi puuhastelee ja loppuhenkilöstö lähinnä paheksuu edellä mainittujen tekemistä. Kuulostaako tällainen kaupalliselta toiminnalta? Minusta se kuulostaa Neuvostoliitolta.
3. Taidot. Myynnin osaaminen ei ole myyntitaitojen hallitsemista. Pelkästään. Ajattelu on sama kuin sanoisi että jääkiekkoilijan pitää osata ainoastaan luistella. Yrityksen tulee ymmärtää asiakkaita, heidän tarpeitaan, rooliaan maailmassa ja markkinatilannetta. Jatkuviin muutoksiin tulee reagoida, ei pelkästään panikoida suhdanteen muuttuessa.
4. Työkalut. Esite tai esittely ei ole myynnin työkalu. Ne ovat materiaaleja. Myynnin työkaluja on hyvä ajatella kirvesmiehen lähtökohdista. On mittaa, vasaraa, sahaa, monenlaista vehjettä erilaiseen erikoiskäyttöön. Hyvä yritys rakentaa tilaus- toimitusprosessin ympärille ja eri kanaviin soveltuvia suunnittelutyökaluja, simulaatioita, asennusvideoita ja testimoniaaleja. Näin syntyy uskottava asiakaskokemus osana myynnin toimintaa.
5. Mittaaminen. Sitä saat mitä mittaat. Mittaamalla liidejä ja tarjouksia lasket paljonko tarjotaan et paljonko sinulla on mahdollisuus saada, paljonko häviät tai mitä ansaitset markkinoilta. Myyntimittarit olisi rakennettava toimialakohtaisesti, markkinatilanteeseen sopivaksi ja kuvaamaan koko prosessin toimintaa eikä käyntikortteja hatussa. Nämäkin tavat tuoksuvat banaaneilta. En ole urallani nähnyt yhtään yritystä joka hoitaisi täydellisesti messuilta kerätyt kontaktit.
6. Johtaminen. Jätin johtamisen tarkoituksella viimeiseksi. Edellä mainitut asiat ovat yrityksen johdon vastuulla.  Näin siitäkin huolimatta että prosessista voi vastata myyntijohtaja tai varatoimitusjohtajaksi nimitetty leijona. Onhan yrityksen talouskin ylimmän johdon vastuulla talousjohtajasta huolimatta. Tuotantolähtöinen organisaatio ulkoistaa myyntivastuun myynnille. Asiakaslähtöinen toimija elää ja hengittää asiakkaan iholla. Hyvän johtamisen keskeisin tehtävä on tunnistaa tarvittavat resurssit, hankkia ne, organisoida toimintaa ja antaa riittävästi tilaa yksilöille. Vain vaatimalla parasta voi saada sitä.

Ihmettelen aina miksi suomalaiset teollisuusyritykset ajattelevat ettei niiden tarvitse markkinoida. Tai osata markkinoida. Käyvät muka myymässä. Ihan kuin joku myyjiä uskoisi Tai ehkä painetaan esitteitä, messuseiniä ja golf-palloja löytyy mutta mistään ei oikein tunnista mihin yritys on matkalla, millä se kilpailee ja millaisia arvoja se edustaa? Tarjoan oluen jos joku pystyy kiteyttämään mitä Wärtsilä edustaa suomalaisessa talouselämässä? Jostain syystä teollisten yritysten markkinointi on juuttunut viime vuosisadalle jolloin tehtiin paljon uusia logoja, sloganeita ja ilmeprojekteja.

Moni yritys muuttuu enemmän nyt ja tulevalla vuosikymmenellä kuin edellisellä. Ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin. Moni toimiala muuttuu vihdoin valmistamisesta palveluvetoiseksi ja murros ulottuu alueellisen- ja toiminnallisen murroksen ohella uudeksi rooliksi asiakkaissa ja kaikissa yhteisöissä.

Näyttää siltä että Shell on oppinut jotain aiemmista virheistään. Lukemalla eri liiketoimintalehtiä törmää entisen öljy-yhtiön suoraviivaiseen tapaan ”myydä strategiaansa.” Shell haluaa kertoa ettei se ole sitä mitä luulemme. Suttuinen öljy-yhtiö. Se ei myöskään pelkää puhua faktojen, oman osaamisen, ajattelun ja toiveiden avulla. Shell ei tarvitse luovia temppuja todistaessaan mihin on matkalla. Faktat myyvät, täytyy vain uskaltaa olla jotain mieltä. Shell ei myöskään pelkää puhua tulevaisuudesta. Mistä löydettäisiin suomalaisyhtiö jossa olisi edes pisara uskallusta?

Ihailen miten hienosti Shell avaa energian (ja oman) tulevaisuutensa innovaation (urheilu), talouden, ympäristön ja oman OSAAMISENSA kautta. Itse tuotteesta ei paljon puhuta eikä ”alan johtamisesta.”  Tehdään osaamisesta, kyvystä luoda ja vastuullisuudesta arvoja jotka kääntyvät hyveiksi.

Shell ei ole ainoa rohkea energia-alan yhtiö. Myös Siemens tekee paljon työtä yrityskansalaisuuden puolesta ja murheellinen Chevron tekee loistavaa markkinointia. Suomalaisten on opittava elämään kansainvälisessä ympäristössä. Avattava silmänsä myös kommunikaation alueella. Meidänkin on uskallettava johtaa muutosta, otettava vahva rooli tulevasta. Muuten menetämme omistamiemme yritysten itsenäisyyden, ja kohta joku muu kertoo mitä ajattelemme. Ilman rohkeutta kommunikoida luovumme osaltamme vastuusta tulevaisuudesta, ja huonona vaihtoehtona on päätyä renkikansaksi. Sellaiseksi saatamme nyt olla matkalla.

Bränditkin muuttuvat. Pikku hiljaa ne ymmärtävät että niistä tulee erilaisten elämäntapojen lähettiläitä, medioita. Kuluttaja ei osta jugurttia vaan parempaa ruoansulatusta, ei kaurapuuroa vaan terveellistä elämäntapaa, ei Baijerilaista autoa vaan menestystarinan. Patekin kello ostetaan pojalle eikä pelkästään itselle. Vuosikymmeniä brändit ovat kertoneet tarinaansa maksetuissa medioissa. Nyt ne pikku hiljaa huomaavat digitalisoitumisen mahdollisuudet ja luovat omia medioita. Hyvä niin sillä miljoona maksetussa mediassa ei ole mitään, mutta miljoonan euron panostus omaan mediaan muuttaa kaiken. Usko pois.

Automerkeillä on omat tv-kanavansa verkossa, muotitalo Ralph Laurenin http://www.fastcompany.com/magazine/158/ralph-lauren-david & Burberryn http://mashable.com/2011/09/21/burberry-media-fashion-company/ johdolla rakentavat globaaleja mediaesityksia omissa digikanavissa.

Oletko huomannut että puhelinten kuvat vuotavat aina julkisuuteen? Käytätkö Valion tai Atrian ruokareseptejä? Kävitkö Armanin sivuilla katsomassa uutta mallistoa? Selailitko matkoja Aurinkomatkojen palvelussa. Asioit heidän omissa medioissaan. Ja näin brändien tulisikin toimia. Eri asia on sitten miten omaan mediaan saadaan riittävästi liikennettä? Ovipumppu laulamaan? Siitä tuonnempana.

Jos yrityksesi ostaa kertakäyttömainoksia päivän medioista herätä itsesi. On muutoksen aika. Ja paras muutos syntyy rakentamalla markkinointistrategiasi alusta. Ja sehän on ihan hyvä idea näin budjetointiviikkojen alkujumpaksi

Hyvä suunnitelma syntyy kun

1. Aloita nollasta. Mieti että rahaa ei ole, miten saisimme tuotteen kaupaksi. Ratkaise tämä ennen kuin siirryt seuraaviin kohtiin.

2. Sijoita vähän rahaa. mihin se pitäisi laittaa? sisältöön, palveluun, sosiaaliseen mediaan? hyviin ideoihin? tuskin mainoksiin. Eikä rahan levittäminen pihasadettajan tavoin kostuta ketään.

3. Mieti miten saisit flipperi-ilmiön eli sanoman leviämään ilman ponnisteluja? kilpailu, promo, tapahtuma? Uutinen lehdessä?

4. Voisitko tukea ostamista tarjoamalle kaverillekin etuja? Ihmettelen yhä edelleen miksei vaikkapa Welho pyydä jokaista laskun saanutta hankkimaan seinänaapurinkin käyttäjäksi ja palkinnoksi repimään sen kuukauden laskua? Voisitko tuplata asiakasmääräsi?

5. Sijoita raha järkevästi. Kädessäsi on kitara ja raha toimii vahvistimena. Mieti milloin missä & miten rahat käytät. Kitara vie vahvistinta eikä toisin päin.

Huomaat pian laittavasi rahat talteen omaan mediaan. Investoivasi. Siellä sijoitukset kestävät vuodesta toiseen. Jos strategiasi on hyvä saat lisää rahaa ja kiitosta työllesi. Sinusta tulee median johtaja.

ps. kun media on valmis voit käyttää rahaa useampien silmäparien tuomiseen kanavallesi. Lue vaikka tuo artikkeli Ralph Laurenista

Yritys on ollut merkittävä menestystarina alusta alkaen. Suomalainen insinööriosaaminen poikkitieteellisessä käytössä kaivosliiketoiminnassa tuottaa erinomaisia tuloksia. Yhtiön keskittyminen puhtaasti teknologiaan teki siitä loistavan toimijan raaka-aineiden ekosysteemissä. Mutta yritys halusi vielä enemmän. Yritys oivalsi että kaivosbuumin tyyppisiä kasvumarkkinoita syntyi aivan uudenlaisiin yhteyksiin: veteen, jätteisiin ja bioenergiaan. Samalla teknologialla voitaisiin jalostaa periaatteessa mitä tahansa.

Yrityksellä oli kädet täynnä töitä. Kasvun johtaminen oli merkittävä haaste ja menestys maistui mukavalta. Heräsi kysymys miten saada menestystarina nelin- tai viisinkertaistettua uusilla markkinoilla? Yrityksellä oli mahdollisuuksia kuin General Electricsillä mutta kokemusta ja osaamista pääasiassa kaivostoiminnassa. http://www.ge.com/ar2003/chairman/letter_4.jsp

Yritys pohti Siemensin menestystä. Kuinka oli mahdollista että yritys kasvoi ja kehitti samanaikaisesti useilla eri toimialoilla ja globaalisti eri maanosissa? http://www.siemens.com/about/en/values-vision-strategy/one-siemens.htm Vastaus löytyi Nokiankin alkujoilta. Yrityksen olisi oltava maailman paras tuotekehittäjä. Tämä onnistuisi ainoastaan keskittämällä  tuotekehityksen ja hajauttamalla liiketoimintajohdon asiakasteollisuuksiin. http://www.google.fi/search?gcx=c&ix=c2&sourceid=chrome&ie=UTF-8&q=worlds+best+r%26d

Keväällä 2012 organisaatioon syntyi aivan uudenlaisia liiketoimintoja. E-commerce, vesi- ja jätteidenkäsittely-yksiköt. Alussa toiminnan vetäjillä oli pelkästään kasa kalvoja, unelma kansainvälisestä liiketoiminnasta ja puhelinnumero yrityksen tuotekehitykseen. Sieltä he tilaisivat ratkaisuja asiakkaidensa tarpeisiin.

Jakamalla liiketoimintansa asiakassegmenttien mukaan yritys otti melkoisen riskin. Pystyisikö johtoryhmä johtamaan useaa rintamaa samanaikaisesti? Johto päätti luopua perinteisestä matriisista, perusti tuotekehitykselle ja yrityksen tukitoiminnoille yhteisen organisaation palvelemaan liiketoimintayksiköitä. http://www.12manage.com/methods_greiner.html Takaraivossa lämmitti tietoisuus siitä että sama menestystarina oli jo kerran tehty kaivostoiminnassa. Nyt vain käsiteltiin vettä tai jätteitä. Tai oikeastaan erilaisia asiakastarpeita.

Hajauttamisen takana oli ajatus yhtenäisestä tuotekehitysosaamisesta ja asiakaslähtöisesta liiketoimintamallista. Kaivosteknologian toimiala vaatisi omat miehenstä ja jätteenkäsittely toiset. Samalla porukalla tuskin ehtisi tehdä kaikkea.

Yrityksen riskinotto kannatti. Saadessaan riittävästi huomiota ja omat ohjausmallinsa mm. vedenkäsittely lähti ripeään kasvuun.  Toimiala oli uusi ja sisälsi miljarimahdollisuudet. http://www.scribd.com/doc/63862635/Kemira-Vuosikertomus-2010 Pian eteen tuli toiminnan yhtiöittäminen. Sitäkään ei tehty ensimmäistä kertaa sillä alun perin Outotec oli myöskin irroitettu emo Outokummusta. Nyt Outotec toimi menestystarinoiden hautomona. Miksei tehtäisi viittä samanlaista kun kerran osataan?

Outotecin vauhti ja jatkuva muutos ei sopinut heikkohermoisille. Siemensin tapaan eri toimialoille muodostui oma kulttuurinsa ja parhoita tapoja menestyä jaettiin konsernitasolla. Ylimmässä johdossa pieni kisa liiketoimintojen välillä piti virettä yllä. Parhaille johtajille annettiin kokonaan uusia liiketoimintoja. Yrityksessä arvostettiin yrittäjyyttä ja kykyä luoda uutta lisäarvoa asiakkaille. Vuosikymmenen lopulla yritys oli ylittänyt kaikki omat ja ulkopuolisten odotukset. Suomeen oli syntynyt ABB:n ja Siemensin kaltainen menestystarina joka kaivoi kultansa aivan uudelta alueelta. Planeetan voimavarojen hyödyntämisen sijaan sen pääliiketoiminnaksi tuli ihmisen kuluttamien voimavarojen palauttaminen ekosysteemiin. Toisin sanottuna maailman pelastaminen.

Kirjoitus on osa juttusarjaa �liiketoiminta 2020� joka pyrkii herättelemään suomalaisten yritysten halua kasvaa ja kehittää omaa osaamistaan kansainvälisesti. Jutuissa käsitellään eri yritysten mahdollisia tulevaisuuksia jotka ovat mielikuvituksellisia mutta mahdollisuuksien rajoissa. Jutut on kirjoitettu ruokkimaan strategista ajattelua ja mahdollisuuksia. Niitä ei tule ottaa liian vakavasti eikä niitä ole tarkoitettu �neuvomaan� yritysten johtoa. Lisää kirjoituksia www.villetolvanen.com