Ruotsi on kuin Sveitsi, mutta seksikkäämpi, väitti Taloussanomissa viime viikolla uutisoitu tutkimus, joka arvioi eri maiden brändejä. Ei ihme, onhan Ruotsi ehtinyt jo perustaa suurlähetystön Second Life -virtuaalimaailmaankin. Suomi tuskin on vielä edes katsastanut tontin paikkaa.

Ruotsin valtion markkinointiosaamisen lisäksi myös ruotsalaisten mainosammattilaisten digiosaaminen tuntuu olevan valovuosia edellä meikäläisiä. Ei mene viikkoakaan, etteikö Resumé uutisoisi ruotsalaisen mainosväen maailmanvalloituksesta. Viime aikojen esimerkkeihin kuuluu ruotsalaistoimiston rynnistys kakkoseksi maailman parasta suoramarkkinointia ja digimainontaa mittaavan The Won Reportin selvityksessä. Eikä ole kauan siitäkään, kun lehti kertoi, että Wieden + Kennedyn Lontoon-toimisto jahtaa luovan verkkomarkkinoinnin osaajia nimenomaan Ruotsissa.

Antti harmittelee Mainonta on syvältä -blogissaan, että Suomessa on liikaa toimistoja, jotka elävät menneissä vuosissa. Minä kysyn, mistä se johtuu. Emmekö me sentään joskus kisanneet rakkaan Ruotsimme rinnalla?

Elokuva-alan ykköspystit eli Oscarit jaetaan sunnuntaina Hollywoodissa. Brandchannel.com ehti jo jakaa tämän vuoden ensimmäisen Oscarin. Parhaan palkintogaalasivuston Oscarin sai tietenkin Oscar-juhlien virallinen sivusto Oscar.com. Näppejään jäivät nuolemaan niin Golden Globe, Directors Guild Awards kuin Screen Actors Guild Awardskin.

Brandchannelin Kimberly Maulin mukaan Oscar-sivusto tuo taitavimmin esille palkintoseremonian brändiä ja onnistuu koukuttamaan kävijät videoilla ja interaktiivisilla osioilla. Tarjolla on muun muassa pukuloistoa ja historiaa sekä mahdollisuus osallistua arvontaan voittajia veikkaamalla.

Kökömpi sivusto olisikin paha moka gaalalta, joka viime vuonna houkutteli lähes 39 miljoonaa katsojaa. Toimiva sivusto on onnistunut imemään myös mainoksia. Oscar-fanien kukkarolle pyrkivät ainakin Jell-o-hyytelö sekä kosmetiikkabrändit Olay ja Dove.

Television puolella Oscar-lähetys näyttää tänä vuonna kiinnostavan monia mainostajia enemmän kuin jenkkifutiksen kliimaksi Super Bowl. Advertising Age -lehden mukaan esimerkiksi MasterCard valitsi tänä vuonna Oscarit Super Bowlin sijaan. Muita Oscar-mainostajia tv:ssä ovat esimerkiksi McDonald’s, Microsoft ja General Motors.

Resumé kertoi eilen verkkosivuillaan viestintätoimisto Mahirin tutkimuksesta, jonka mukaan 60 prosenttia blogiyleisöstä on tehnyt ostoksia blogikirjoitusten perusteella. Mahir kohdisti tutkimuksensa Ruotsin 25 suurimman blogin lukijoille. Siihen vastasi
1 700 henkilöä.

Tulos tukee näkemystä, jonka mukaan virtuaaliyhteisöjen merkitys tuotteiden ja palveluiden markkinoinnissa ja brändinrakennuksessa kasvaa kasvamistaan. ”Blogit ovat tulleet ruokasalien tilalle. Työtovereiden mielipiteiden sijaan ihmiset etsivät nyt bloggaajia, jotka käsittelevät heitä kiinnostavia aiheita”, selittää Mahirin toimitusjohtaja Fredrik Pallin.

Emarketer puolestaan kertoi jo muutama viikko sitten, että ainakin elektroniikka- ja autohankinnoissa yhdysvaltalaiset kuluttajat antavat nykyisin eniten painoa kanssaihmisten mielipiteille. Lehtijutut ja tv-ohjelmat jäävät kauas taakse perinteisestä mainonnasta puhumattakaan. Ja verkossa word of mouth tietysti leviää pelottavankin tehokkaasti.

Ei taida markkinoijien ja markkinointiviestijöiden elämä ainakaan helpommaksi muuttua.

Yksi mainosalan mantroista kuuluu, että hyvä mainos herättää katsojassaan tai kuulijassaan tunteita. Mutta entä jos ne tunteet ovat negatiivisia? Entä jos ne muistuttavat katsojaa siitä, mikä häntä mainostettavassa tuotteessa tai palvelussa ärsyttää?

Tämä alkoi vaivata, kun katselin juuri ruudussa pyörineitä Voitto-mainoselokuvakilpailun finaaliin päässeitä spotteja. Mainostoimisto PHS:n Radio Novalle suunnittelema Jäniksen minuutti on toki päällisin puolin hieno mainos, joka saa ainakin tällaisen reippaasti yli kolmekymppisen, Finnpanelin tutkimuksenkin mukaan ainakin ikänsä puolesta Novalle tärkeään kohderyhmään kuuluvan ihmisen nostalgian valtaan.

Päällimmäiseksi tunteeksi spotista jää kuitenkin hämmennys – ja ärsytys: jo nyt on #¤&”!, kun ei ”edelleen ainoaa valtakunnallista” Novaa ja sen juontajien suoltamaa soopaa pääse pakoon edes tunturissa.

Uutta yleisöä Nova tuskin on tällä mainoksella saanut, mutta ehkä se on vahvistanut suhdetta nykyisiin kuuntelijoihin?

Useampi kuin kaksi kolmesta täysi-ikäisestä yhdysvaltalaisesta internetin käyttäjästä katsoi eMarketerin mukaan viime vuonna televisiota netissä surfatessaan. Yahoo ja OMD puolestaan selvittivät, niin ikään viime vuonna, että nykykuluttajan vuorokausi kestää 43 tuntia. Siitä yli 16 tuntia hän viettää median ja teknologian parissa.

Media multitasking eli monen median seuraaminen samanaikaisesti aiheuttaa päänvaivaa markkinoijille. ”Se vaikuttaa merkittävästi kykyyn ottaa vastaan ja muistaa sisältöä ja mainosviestejä”, toteaa eMarketerin analyytikko Debra Aho Williamson.

Markkinoijat yrittävätkin nyt selvittää, keitä multitaskaajat ovat, mitä medioita he käyttävät ja kuinka usein. Vasta sitten voi ryhtyä kehittelemään uudessa tilanteessa toimivaa markkinointiviestintää. Yhden neuvon Williamson kuitenkin jo antaa: mainostajien on parasta tottua siihen, ettei kuluttajien kokonaisvaltaista huomiota voi enää ainakaan mediamainonnalla saavuttaa. Tämä tietänee hyvää esimerkiksi elämysmarkkinoinnin osaajille.

Henkilökohtaisesti minua huolestuttaa se, mitä multitasking tekee meille sen koukkuun joutuneille. Minun vuorokauteni ei sentään vielä kestä 43:a tuntia, mutta selvästi enemmän kuin 24 kumminkin. Iltaisin istun telkkarin ääressä langattomassa verkossa oleva läppäri sylissäni, ellen sitten yritä samalla purkaa kroonisesti kasvavaa luettavien lehtien pinoa. Mitään näistä en muka voi tehdä pelkästään, koska silloin menee aikaa hukkaan. Toisaalta mitään en muka voi jättää tekemättäkään. Ja aivojen moniajo jatkuu nukkumaan käydessä niin, että unenpää on kokonaan hukassa. Siitä ei voi seurata mitään hyvää.

Montako tuntia sinun vuorokauteesi mahtuu?