Ruotsi on kuin Sveitsi, mutta seksikkäämpi, väitti Taloussanomissa viime viikolla uutisoitu tutkimus, joka arvioi eri maiden brändejä. Ei ihme, onhan Ruotsi ehtinyt jo perustaa suurlähetystön Second Life -virtuaalimaailmaankin. Suomi tuskin on vielä edes katsastanut tontin paikkaa.

Ruotsin valtion markkinointiosaamisen lisäksi myös ruotsalaisten mainosammattilaisten digiosaaminen tuntuu olevan valovuosia edellä meikäläisiä. Ei mene viikkoakaan, etteikö Resumé uutisoisi ruotsalaisen mainosväen maailmanvalloituksesta. Viime aikojen esimerkkeihin kuuluu ruotsalaistoimiston rynnistys kakkoseksi maailman parasta suoramarkkinointia ja digimainontaa mittaavan The Won Reportin selvityksessä. Eikä ole kauan siitäkään, kun lehti kertoi, että Wieden + Kennedyn Lontoon-toimisto jahtaa luovan verkkomarkkinoinnin osaajia nimenomaan Ruotsissa.

Antti harmittelee Mainonta on syvältä -blogissaan, että Suomessa on liikaa toimistoja, jotka elävät menneissä vuosissa. Minä kysyn, mistä se johtuu. Emmekö me sentään joskus kisanneet rakkaan Ruotsimme rinnalla?

Elokuva-alan ykköspystit eli Oscarit jaetaan sunnuntaina Hollywoodissa. Brandchannel.com ehti jo jakaa tämän vuoden ensimmäisen Oscarin. Parhaan palkintogaalasivuston Oscarin sai tietenkin Oscar-juhlien virallinen sivusto Oscar.com. Näppejään jäivät nuolemaan niin Golden Globe, Directors Guild Awards kuin Screen Actors Guild Awardskin.

Brandchannelin Kimberly Maulin mukaan Oscar-sivusto tuo taitavimmin esille palkintoseremonian brändiä ja onnistuu koukuttamaan kävijät videoilla ja interaktiivisilla osioilla. Tarjolla on muun muassa pukuloistoa ja historiaa sekä mahdollisuus osallistua arvontaan voittajia veikkaamalla.

Kökömpi sivusto olisikin paha moka gaalalta, joka viime vuonna houkutteli lähes 39 miljoonaa katsojaa. Toimiva sivusto on onnistunut imemään myös mainoksia. Oscar-fanien kukkarolle pyrkivät ainakin Jell-o-hyytelö sekä kosmetiikkabrändit Olay ja Dove.

Television puolella Oscar-lähetys näyttää tänä vuonna kiinnostavan monia mainostajia enemmän kuin jenkkifutiksen kliimaksi Super Bowl. Advertising Age -lehden mukaan esimerkiksi MasterCard valitsi tänä vuonna Oscarit Super Bowlin sijaan. Muita Oscar-mainostajia tv:ssä ovat esimerkiksi McDonald’s, Microsoft ja General Motors.

Resumé kertoi eilen verkkosivuillaan viestintätoimisto Mahirin tutkimuksesta, jonka mukaan 60 prosenttia blogiyleisöstä on tehnyt ostoksia blogikirjoitusten perusteella. Mahir kohdisti tutkimuksensa Ruotsin 25 suurimman blogin lukijoille. Siihen vastasi
1 700 henkilöä.

Tulos tukee näkemystä, jonka mukaan virtuaaliyhteisöjen merkitys tuotteiden ja palveluiden markkinoinnissa ja brändinrakennuksessa kasvaa kasvamistaan. ”Blogit ovat tulleet ruokasalien tilalle. Työtovereiden mielipiteiden sijaan ihmiset etsivät nyt bloggaajia, jotka käsittelevät heitä kiinnostavia aiheita”, selittää Mahirin toimitusjohtaja Fredrik Pallin.

Emarketer puolestaan kertoi jo muutama viikko sitten, että ainakin elektroniikka- ja autohankinnoissa yhdysvaltalaiset kuluttajat antavat nykyisin eniten painoa kanssaihmisten mielipiteille. Lehtijutut ja tv-ohjelmat jäävät kauas taakse perinteisestä mainonnasta puhumattakaan. Ja verkossa word of mouth tietysti leviää pelottavankin tehokkaasti.

Ei taida markkinoijien ja markkinointiviestijöiden elämä ainakaan helpommaksi muuttua.

Yksi mainosalan mantroista kuuluu, että hyvä mainos herättää katsojassaan tai kuulijassaan tunteita. Mutta entä jos ne tunteet ovat negatiivisia? Entä jos ne muistuttavat katsojaa siitä, mikä häntä mainostettavassa tuotteessa tai palvelussa ärsyttää?

Tämä alkoi vaivata, kun katselin juuri ruudussa pyörineitä Voitto-mainoselokuvakilpailun finaaliin päässeitä spotteja. Mainostoimisto PHS:n Radio Novalle suunnittelema Jäniksen minuutti on toki päällisin puolin hieno mainos, joka saa ainakin tällaisen reippaasti yli kolmekymppisen, Finnpanelin tutkimuksenkin mukaan ainakin ikänsä puolesta Novalle tärkeään kohderyhmään kuuluvan ihmisen nostalgian valtaan.

Päällimmäiseksi tunteeksi spotista jää kuitenkin hämmennys – ja ärsytys: jo nyt on #¤&”!, kun ei ”edelleen ainoaa valtakunnallista” Novaa ja sen juontajien suoltamaa soopaa pääse pakoon edes tunturissa.

Uutta yleisöä Nova tuskin on tällä mainoksella saanut, mutta ehkä se on vahvistanut suhdetta nykyisiin kuuntelijoihin?

Useampi kuin kaksi kolmesta täysi-ikäisestä yhdysvaltalaisesta internetin käyttäjästä katsoi eMarketerin mukaan viime vuonna televisiota netissä surfatessaan. Yahoo ja OMD puolestaan selvittivät, niin ikään viime vuonna, että nykykuluttajan vuorokausi kestää 43 tuntia. Siitä yli 16 tuntia hän viettää median ja teknologian parissa.

Media multitasking eli monen median seuraaminen samanaikaisesti aiheuttaa päänvaivaa markkinoijille. ”Se vaikuttaa merkittävästi kykyyn ottaa vastaan ja muistaa sisältöä ja mainosviestejä”, toteaa eMarketerin analyytikko Debra Aho Williamson.

Markkinoijat yrittävätkin nyt selvittää, keitä multitaskaajat ovat, mitä medioita he käyttävät ja kuinka usein. Vasta sitten voi ryhtyä kehittelemään uudessa tilanteessa toimivaa markkinointiviestintää. Yhden neuvon Williamson kuitenkin jo antaa: mainostajien on parasta tottua siihen, ettei kuluttajien kokonaisvaltaista huomiota voi enää ainakaan mediamainonnalla saavuttaa. Tämä tietänee hyvää esimerkiksi elämysmarkkinoinnin osaajille.

Henkilökohtaisesti minua huolestuttaa se, mitä multitasking tekee meille sen koukkuun joutuneille. Minun vuorokauteni ei sentään vielä kestä 43:a tuntia, mutta selvästi enemmän kuin 24 kumminkin. Iltaisin istun telkkarin ääressä langattomassa verkossa oleva läppäri sylissäni, ellen sitten yritä samalla purkaa kroonisesti kasvavaa luettavien lehtien pinoa. Mitään näistä en muka voi tehdä pelkästään, koska silloin menee aikaa hukkaan. Toisaalta mitään en muka voi jättää tekemättäkään. Ja aivojen moniajo jatkuu nukkumaan käydessä niin, että unenpää on kokonaan hukassa. Siitä ei voi seurata mitään hyvää.

Montako tuntia sinun vuorokauteesi mahtuu?

Kuluneen nyrkkisäännön mukaan uutiskynnystä ei ylitä koiranpurema vaan koiraa purrut mies. Kulutustavarajätti Procter & Gamble kokeilee samaa keinoa naisiin. Se markkinoi kuukautiskipuihin tarkoitettuja ThermaCare-kipulaastareitaan Men With Cramps -verkkokampanjalla, jossa fiktiivinen lääkäri Gerhardt Fardel opettaa, että miehetkin kärsivät kuukautiskivuista. Kampanjan verkkosivustossa voi myös katsoa ”dokumentin”, jonka mukaan monet maailmanhistoriaa muovanneet tapahtumat ovat epäsuorasti tai suorasti miesten kuukautiskipujen seurausta. Mannekiinina poseeraa itse Napoleon.

Kampanjan ovat suunnitelleet Publicis ja Kirt Gunn & Associates. Verkkosivuston lisäksi kampanjassa on panostettu viraaliin. Publicisin luova johtaja David Corr perustelee konseptia AdCritic.comin uutiskirjeessä keskustelun herättämisellä. ”Meidän piti tehdä jotakin erilaista. Siksi päädyimme sekä ei-perinteiseen ideaan että ei-perinteiseen mediaan.” AdCriticin Richard Hohon kampanja on selvästi uponnut. ”Dokumenttia” katsoessaan hän kertoo nauraneensa niin, että ihan vatsaa koski.

Viraali on ilmeisesti tehonnut. Google-haku löytää ”Men with cramps” -haulla noin 14 700 osumaa ja YouTubessakin ”Men with cramps” -video on saanut lähes 150 000 katsojaa. Mutta naurattaako se oikeasti? Herättääkö se positiivisia ajatuksia ThermaCare-laastareista? En ole siitä ihan varma.

Ps. Mainoskatko-blogin pitäjä on päivitystauon aikana vaihtunut. Toivottavasti keskustelu viriää vilkkaaksi!

Juuri kun tuskailin nurkissa pyörivien käytettyjen kännyköiden kanssa, luonnonsuojelujärjestö WWF, Nokia, Posti ja sähkö- ja elektroniikkaromun keräys- kierrätyspalvelut Stena tulivat hätiin. Ne ovat aloittaneet yhteisen kampanjan ilmaston lämpenemisen ja jäätiköiden sulamisen hidastamiseksi.

Nokia lahjoittaa kaksi euroa luonnonsuojelujärjestö WWF:n ilmastotyön tukemiseen jokaisesta palautetusta Nokian matkapuhelimesta ja lisälaitteesta. Aikaa on joulu-helmikuu.

Lähes koko matkapuhelimen materiaalisisältö voidaan kierrättää ja käyttää uudelleen. 

Kerrankin yritysten yhteiskuntavastuullinen kampanja, joka ei heti ärsytä. Useista kun paistaa läpi niiden ainoa tavoite: pyrkimys kirkastaa yrityskuvaa olemalla hyvä. 

Tuorein Bond-elokuva, Casino Royale, saa Suomessa ensi-illan perjantaina 24. marraskuuta. Se perustuu Ian Flemingin ensimmäiseen James Bond kirjaan, joka julkaistiin vuonna 1953. Elokuva esittelee Bondin ennen 00-statusta. Bondia näyttelee Daniel Craig.

Markkinointi käy kuumimmillaan. MGM Home Entertainment ja 20th Century Fox Home Entertainment ovat keksineet tuoda Bondin myös verkkoon juuri nyt. Ne ovat lanseeranneet interaktiivisen retken Bondin maailmaan Google Earth -palvelussa.

Uuden elokuvan lisäksi palvelu markkinoi dvd-pakettia, joka sisältää kaikki Bond-elokuvat. Koska kampanja on Google Earthissa, lukija pääsee tietysti maailmanympärysmatkalle ja kurkistamaan Bond-elokuvien keskeisiin tapahtumapaikkoihin. Vierailija voi kurkistaa niin Venetsiaan ja Istanbuliin kuin Pinewood Studioihinkin.

Bond-elokuvien kaltaisten tuotteiden markkinointiin Google Earth sopii hyvin. Idea toimii.

Sanoma Magazines Finlandin kustantaman uuden naistenlehden Saran ensimmäisessä numerossa toimittajat poseeraavat ryhmäkuvassa päätoimittaja Kristiina Dragonin pääkirjoituksen alla. Myöhemmin käy ilmi, että he ovat lainahöyhenissä. Joku on pukenut heidät merkkivaatteisiin. Tähän asti naistenlehdet ovat tyytyneet koristelemaan mainostuotteilla haastateltavansa.

Ensimmäisessä Sarassa on juttu televisiosarja Sopranosin tähdestä Tony Sopranosta. Hänen jalkansa päälle on painettu mainos, jonka teksti lupaa myös Tonyn pitävän juuri tästä tuotteesta. Juttu ja mainos sopivat hyvin yhteen. Tulee mieleen, että ehkä koko juttu onkin maksettu. Niin ei taida silti olla, sillä sivun kulmista ei löydy tuttua ilmoitus-tekstiä.

Saran esimerkki antaa ymmärtää, että lehdet ovat antamassa tuotesijoittelulle entistä näkyvämmän roolin.

Mitä mieltä lukijat mahtavat tuotesijoittelusta olla? Tein pienen kyselyn Saran sisällöstä. Yksi lukija ei ollut huomannut toimituksen uusia vaatteita ja Tonyn suosittelemaa tuotetta. Pari lukijaa oli huomannut ne, mutta niillä ei ollut heille mitään merkitystä. Paria lukijaa mainos Sopranos-jutussa ärsytti. Heidän mielestään se tunkeutui rauhoitetulle alueelle ja sai epäilemään jutun motiivia. Se ei kuitenkaan ole syy, jonka takia he jättäisivät lukematta lehden seuraavan numeron.

Energiajuoma Red Bull sai kyseenalaista kunniaa jokunen vuosi sitten. Väitettiin, että se oli osasyy nuoren kuolemaan. Samalla mainoslause Red Bull antaa siivet sai uuden ulottuvuuden.

Red Bullin valmistaja Redux Beverages toi tänä syksynä myyntiin Cocaine-energiajuoman Yhdysvalloissa. Yritys mainostaa juomaa sanoilla Legal Alternative eli laillinen vaihtoehto. 

Cocaine sisältää kolme kertaa enemmän kofeiinia kuin Red Bull. Yhdessä tölkissä on kaikkiaan 280 milligrammaa kofeiinia. Cocaine on saanut aikaan mylläkän nimensä takia. Toistaiseksi sitä saa vain Los Angelesista ja New Yorkista. Lehtititietojen mukaan eurooppalaiset miettivät jo, miten he voivat estää uuden juoman tulon.