



Sininen Jaguar, upouusi helmenharmaa Mercedes C220, graafinen suunnittelu. Siinä asioita, jotka ovat vilahtaneet ohitseni ja olleet mielessäni eilen ja tänään. Sunnuntain pohdiskeluihin kuului Flow’n graafinen ilme ja graafinen suunnittelu Suomessa yleensä.
Käväisin Flow’ssa lauantaina ja ilme jäi mieleeni aivan erityisesti. Jos olen rehellinen, minulla on ohut mielikuva, että olisin pitänyt sitä hieman kummallisena käydessäni saitilla ensimmäisen kerran. Paikan päällä kaikki oli jo toisin: ihastelin, miten taidokkaasti sitä oli alueella hyödynnetty.
Flow’n ilme oli ja on sitä, mitä visuaalinen ilme on parhaimmillaan: yksinkertainen tunnus, joka sitoo yrityksen tai tuotteen siellä ja täällä irrallaan olevat elementit yhteen. Flow’n kohdalla voisi tosin puhua amuletista tai mantrasta – miksi, palaan asiaan tuonnempana.
Hienointa tunnuksessa on, että se on yksinkertainen, mutta kaukana klassisesta logoajattelusta. Festivaalialueella tunnus näkyi tapettimaisina pintoina, joilla oli tehty yhdenmukaisiksi esimerkiksi alueella toimien ravintolayrittäjien kojut. Tylsän ja tyylittömän logoviidakon sijaan asiakas sai asioida tiskeillä, jotka olivat tasavertaisia keskenään.
Flow on yksi esimerkki siitä, että Suomessa on erinomaista korkeatasoista graafista suunnittelua ja lukuisia lahjakkaita – nuoremman ja vanhemman polven – suunnittelijoita, mutta tämän osaamisen hyödyntäminen yritystasolla on edelleen hyvin vähäistä. Tasoltaan kansainvälistä suunnittelua näkee Suomessa lähinnä pienissä yrityksissä ja hankkeissa, joita tehdään hyväntekeväisyytenä. Nopea vilkaisu pörssiyhtiöiden ilmeisiin nostaa esille Marimekon ja Stockmannin, mutta molemmat ovat klassikoita ja siten itsestäänselviä.
Hoemme usein mantran tavoin, että Suomessa ei osata tuotteistaa, vaikka esimerkkejä taidokkaasta tuotteistamisesta on lukuisia: kahviloita, ravintoloita, tapahtumia, vaatemerkkejä. Ja mikäli osaa tuotteistaa ruokakaupan, se ei ole mahdotonta pankin tai paperiyhtiön kohdalla.
Ehkä onkin kysymys rohkeuden puutteesta? Pelosta, että joku ei ymmärrä ja että kaikki eivät pidä.
Mitä tulee Flow’hun, väittäisin että ilman graafista ilmettä moni hipsteri ei olisi tänäkään vuonna löytänyt paikalle. Siitäkään huolimatta, että tuote on erinomainen.
Graafinen suunnittelu ei ole synonyymi tuotteistamiselle, mutta sen keskeisiä osia. Jos arvostaisimme suunnittelua enemmän, ehkä kansainvälisesti menestyviä suomalaisia tuotemerkkejäkin olisi enemmän?
Lopuksi tärkein eli kuka on suunnitellut Flow’n ilmeen? Se on lahjakkaiden nuorehkojen suunnittelijoiden toimisto nimeltä Tsto. Esitin heille muutaman kysymyksenkin, mutta palataan niihin huomenna.
Kaunista viikon alkua, ja huomiseen!


PS Jos yksikin teistä miettii tämän postauksen luettuaan, mistä hyvää graafista suunnittelua voi ostaa, lupaan antaa nimiä. Pyydätte vain yhteystietoni Taloussanomien toimituksesta.
