Hei Pekka,

P/E-luvulla mitattuna olemme tällä hetkellä selvästi terveemmällä tasolla mitä esimerkiksi vuoden 2000 kuplan aikana. On kuitenkin hyvä muistaa, että olemme tällä hetkellä taloussuhdanteen huipulla, ja maailmantalouden kasvun odotetaan hidastuvan. Tärkeintä kasvun hidastumisessa osakemarkkinoille on se, että hidastuminen tapahtuu kontrolloidusti.

Mielestämme markkinat eivät koe USA:n taantumaa yhtä todennäköisenä mitä Greenspan kommentoi.

Taktiset valinnat riippuvat aina sijoittajan riskiprofiilista. Sijoitussuosituksissa annamme kuitenkin tällä hetkellä enemmän arvoa defensiivisille osakkeille kuten pankki- ja elintarvikeosakkeille. Syklisiä osakkeita kohtaan olemme varovaisempia.

Mikko,

Suurin ero it-kuplan ja tämänhetkisen tilanteen välillä on yritysten tuloksenteossa. It-kuplan aikana osakkeiden hinta suhteessa tuloksiin oli selvästi korkeammalla tasolla kuin tällä hetkellä. Esimerkiksi P/E-luvulla mitattuna olemme tällä hetkellä selvästi terveemmällä tasolla kuin it-huuman aikana. Tällä hetkellä olemme taloussuhdanteen huipulla, sillä ekonomistit odottavat maailmantalouden kasvun hidastumista tänä vuonna. Keskuspankkien henkilöiden lausahdukset vaikuttavat markkinoihin sekä nousu- että laskusuhdanteissa, joten siinä ei ole tapahtunut mitään muutosta.

Hei Saku,

Ruotsin valtio ei ole täsmentänyt myydäänkö Nordea-osakkeet osissa tai kerralla, monille ostajille tai yhdelle ostajalle. Jos he päätyvät myymään yhdelle ostajalle, SEBiä tai itse asiassa yhtä SEBin omistajatahoa, Investoria, pidetään yhtenä vahvana ostajaehdokkaana.

Millaiset rahastoyhtiöt yleensä sallivat tällaisen toiminnan, kun ajatellaan miten riskaapelia tämä toiminta on? Eikö pelkkä Jenin valuuttakurssinousu suhteessa EURoon tai US$iin ole niin iso riski, että Jenivelkarahalla ei kannata sijoittaa muualle maailmaan?

Miten suurta osaa tällaiset Jenivelkavivutussijoittajat edustavat koko maailmasta tai kehittyvistä markkinoista, eli miten suuri prosentuaalinen syy ja seuraus heidän pörssi- tai kiinteistösijoitusten purkautumistensa vaikutus on?

Eikö tällainen velkarahapelaamien ole niitä lopun ajan merkkejä, vai vieläkö lisätään kehittyneillä markkinoilla piensijoittajien velkasijoitukset mukaan, ennekuin maailmanloppu on ovella, taas kerran? Kehittyneillä markkinoilla piensijoittajet ovat pelanneet velkavivulla ja siellä taitaa pieni maailmanloppu olla käsillä?

Mikä tai mitkä tekijä vaikuttaa eniten prosentuaalisesti alaspäin seuraavissa skenarioissa EU, USA, Suomen ja muun maailman pörsseihin?
USA hyökkää Iraniin, sota. Öljy >100EUR/tynnyri.
USA:n talous taantuu ja deflatoituu ja kiinteistömarkkinat romahtavat 50%.
Kiinan lakimuutokset yritys- ja pääomasijoittamisen suhteen pysäyttävät investoinnit Kiinaan?

Mutta mikä on yksi suuri syy, jota tässä ei mainittu, kerro oma ehdotuksesi. —Makron opiskelija

Makron opiskelija,

Jenin carry traden vaikutus markkinoihin ilmenee vastauksesta Outille.

USA:n hyökkäyksellä Iraniin olisi todennäköisesti suurin negatiivinen vaikutus maailman pörsseihin. Mahdollisen hyökkäyksen johdosta öljyn hinta nousi samalla myös reippaasti.

Pauli,

Kuluvana vuonna Yhdysvaltojen BKT-kasvun odotetaan hidastuvan vuoden 2006 3.3 %:sta 2.4 %:iin. Tämä on siis jo otettu huomioon osakkeiden hinnoittelussa, eli vaaditan selvästi alle 2.4 %:n kasvua että vaikutus osakkeisiin olisi negatiivinen.

Alan Greenspanin arvion mukaan USA:n talouden taantumaan joutumisella ensi vuonna on 1/3 todennäköisyys.

Hei Antti,

eQ:n osakesijoitustutkimustiimi ei analysoi rahastoja tai niiden kehitystä, joten kysymyksesi kannattaa esittää alan ammattilaiselle.

Hei Outi ja Makron opiskelija,

Japanin FX carry tradessä on kyse velkavivulla ostetuista osakkeista. Sijoittajat kuten esimerkiksi hedge fundit ovat lainanneet Japanin markkinoilta pääomaa jeneissä hyvin alhaisella korkotasolla ja ovat sijoittaneet nämä rahavarat esimerkiksi USA:n joukkolaina- ja osakemarkkinoille korkeamman tuoton houkuttelemina. Tämä velkaraha on siis voinut osittain tukea osakemarkkinoiden nousua.

Markkinoiden hermostuneisuuden lisäännyttyä, korkeampi implisiitinen volatiliteeti valuutoissa ja osakkeissa on johtanut siihen, että sijoittajat ovat joutuneet vähentämään sijoitussalkkunsa riskiä, eli purkamaan carry trade-positioitaan. Korkeahko korrelaatio esimerkiksi S&P 500 futuurihintojen laskun ja jenin vahvistumisen välillä kuvaa hyvin jenin carry traden purkautumista. Paniikinomainen velkapositioiden purku voisi aiheuttaa kovankin paineen osakemarkkinoille, mutta jos muutokset tapahtuvat pikkuhiljaa, ei tämänkaltaista vaaraa ole. Vaaraa pienentää Japanin hyvin alhainen korkotaso, kun taasen Japanin keskuspankin rahapolitiikan ennalta-arvattomuus nostaisi sitä.

Jeni carry tradiin käytettyjen rahavarojen määrää on mahdotonta sanoa tarkasti, mutta parhaiden arvioiden mukaan summa voi yltää 150-200 miljardiin US dollariin.

Hei Kale,

Yhdysvalojen talouskehityksellä on merkittävä vaikutus kaikkien maiden pörssikursseihin. Kiinan kohdalla vaikutus on vahva, sillä Yhdysvallat tuo merkittävän määrän tavaroita Kiinasta. Tästä johtuen Yhdysvaltojen kauppatasealijäämä Kiinaan tulee olemaan noin 230 miljardia dollaria vuonna 2006. Vertailun vuoksi mainittakoon että alijäämä Eurooppaan tulee olemaan noin 140 miljardia ja Japaniin noin 90 miljardia, eli Kiina on tällä hetkellä suurin vaikuttava tekijä Yhdysvaltojen alijäämän kasvuun. Jos Yhdysvaltojen yksityinen kulutus alkaa yskiä, niin tuonti Kiinasta hiipuisi, vaikuttaen siten suoraan Kiinan vientiin.

Kysy osakemarkkinoiden näkymistä Taloussanomien verkkosivujen kautta! Pankkiiriliike eQ:n sijoitustutkimustiimi vt. pääanalyytikko Jari Hongon johdolla vastaa Taloussanomien lukijoiden kysymyksiin torstaina 8.3. klo 12-13 Taloussanomien verkkosivuilla. Voit lähettää kysymyksesi ennakkoon alla olevan lomakkeen kautta. Kysyä voi myös vielä torstaina vastausrupeaman aikana.

Valitettavasti kysymyksiä jäi ilman vastausta ajanpuutteen takia, mutta voimme palata asiaan tuonnempana.

Mikko Hyppönen
F-Secure Oyj
http://www.f-secure.com/weblog/

Microsoft teki valtavat urakan Vistan turvajärjestelmien kanssa.

Lopputulos on vaikuttava.

Jos tällä hetkellä kävelee kauppaa ja ostaa Windows Vista koneen ja Mac OS X -koneen, ne ovat käytännössä yhtä turvallisia. Verkossa voi surffata vapaasti ilman virustorjuntaa.

Valitettavasti vuoden kuluttua Vistalle on luultavasti satoja, ehkä tuhansia haittaohjelmia.

Kun Windows XP julkaistiin, siitä puhuttiin käyttöjärjestelmänä joka tulisi lopettamaan koko virusongelman. Näin ei ihan käynyt.

Vistan PatchGuard-ominaisuus on vain Vistan 64-bittisessä versiossa, ja tulemme tukemaan sitä Vistan SP1-version jälkeen.

Lisätietoja tuotteidemme Vista-versioista:
http://www.f-secure.com/vista/

Viruslist.comista löytyy hyvä läpikäynti Vistan turvaominaisuuksista:
http://www.viruslist.com/en/analysis?pubid=204791916

Tässä on vähän näitä minua askarruttavia kysymyksiä, vastaa jos kerkeet (jokaiseen ei ole pakko vastata;)) – Solarius

Web-palvelimista en osaa sanoa, mutta ydinpuolella olen kuullut paljon hyvää QNX:stä.

Windows-koneissa ei ole execshieldia vastaavaa tekniikkaa, mutta Vistassa on sentään otettu käyttöön tekniikka joka lataa komponentin koneen muistiin eri järjestyksessä joka bootin yhteydessä. Tämä tekee exploit-koodin virityksestä vaikeampaa koska koneet eivät ole identtisiä.

En suosittele avoimien WLANien käyttöä muuhuin kuin hupikäyttöön – siis verkkolehtien lukemiseen ja satunnaiseen googlailuun.

Heti jos on tarkoitus tehdä jotain muuta, turvaton yhteys pitää suojata jollain muulla tekniikalla. Itse käytän salattua VPN-yhteyttä yrityksemme sisäverkkoon, minkä jälkeen WLAN-verkon turvattomuudelle ei enää ole merkitystä.

1. Automaattiset Windowsa päivitykset
2. Palomuuri (ZoneAlarm); vain itse hyväksymäni ohjelmat pääsevät ulos nettiin, ja niistäkin vain 2-3 ilman tapauskohtaista lupaa
3. Virustorjunta (Computer Ass. eli eTrust)
4. Elisan laajakaistaboxi, jossa lienee NAT (koska vain yksi 4:stä portista käytössä)
5. File sharing ja inst, messaging ei sallittu Windowsissa
6. Tärkeimpiä portteja on suljettu käytöstä netistä saatavilla työkalu ohjelmilla
7. Last but not least: MS IE7:tä ja Outlook-postiohjelmia ei käytetä

Kysyy ”tyhmä käyttäjä” – Beline

Kokoonpanosi kuulostaa varsin turvalliselta.

Täydellista turvaa ei voi koskaan saavuttaakaan.

Kokoonpanoon voisi vielä lisätä esim. Rootkit-tarkistuksen (Blacklight tjms) ja phishing-toolbarin (paitsi jos selaimessasi on se vakiona). Mutta näilläkin pötkii jo tosi pitkälle.

F-Securen internetpalvelimia vastaan hyökkäillään jatkuvasti.

Sisään asti ei ole kukaan päässyt. Tai jos on, on ollut niin hyvä että emme ole huomanneet…

Päivitysjärjestelmämme on rakennettu niin että vaikka tapahtuisi mitä, asiakkaillemme ei voisi lähettää väärennettyjä päivityksiä. Vastaanottavat työasemat saisivat päivityksen mutta hylkäisivät sen, koska allekirjoitus ei täsmäisi. Allekirjoituksen tekeminen vaatii että tutkimusyksikkömme henkilökuntaa on fyysisesti paikalla konttorilla.

Olettaa voi että tällaiset ratkaisut yleistyvät, mutta vasta sitten jos mobiiliongelmat pahentuvat nykyisestä.

Mobiilihaittaohjelmia tunnetaan tänään 346 kappaletta.

Meidän tutkimuskeskuksissamme ei ainakaan vielä olla tällaisia takaportteja löydetty.

Jos asia epäilyttää, aina voi siirtyä Open Source -pohjaisiin järjestelmiin ja kääntää itse omat ohjelmansa.

Käytännössä kaikilla virustorjuntavalmistajilla on tällä hetkellä betaversio Vista-torjunnasta valmiina.

F-Secure Client Security 7.1 for Windows Vista julkaistaan virallisesti vuoden toisen neljänneksen aikana. Betakin toimii jo hienosti.

Skype on teoriassa selvä tietoturvariski: se tunneloi tehokkaasti palomuurien läpi – kun ajat Skypea, sallit kenen tahansa ottaa yhteyttä koneeseesi palomuurien läpi. Jos Skypen koodissa on sopivat virhe, sen kautta – noin teoriassa – pääsisi koneen tietoihin kiinni.

Käytännön pulmia sen sijaan ei ole näkynyt. Pari haittaohjelmaa jotka yrittävät hyödyntää Skypen chat-ominaisuutta on löytynyt, mutta niistäkään ei ole ollut mainittavaa haittaa.

Skypen kehittäjät ovat selvästi ottaneet tietoturvan vakavissaan.