Otsikko on aikamoinen yhdyssanahirviö. Englanninkielinen alkuperäistermi on ”Earthquake bonds”. Viimeaikaiset surulliset ja järkyttävät tapahtumat muistuttivat konttoristia eräästä työuran vaiheesta, jolloin maanjäristysjoukkovelkakirjalainat kuuluivat työnkuvaan.

Katastrofijoukkolainat ovat joukkolainoja, joita jälleenvakuutusyhtiöt laskevat liikkeelle suojautuakseen vakuutusriskeiltä. Lyhykäisesti ja karkeasti yksinkertaistettuna kuvio menee niin, että joukkolainan liikkeeseenlaskevan vakuutusyhtiön (velallisen) ei tarvitse maksaa ottamaansa velkaa sijoittajalle takaisin, jos joukkolainan ehdoissa kuvattu katastrofi sattuu. Maanjäristysjoukkolainan kyseessä ollessa vakuutusyhtiön ei siis tarvitse maksaa lainaansa sijoittajalle takaisin, jos tapahtuu maanjäristys.

Business Spectatorin mukaan 1980-luvulla luonnonmullistusten kustannukset olivat 25, 1990-luvulla 95 ja 2000-luvulla jo 130 miljardia dollaria. Kustannusten nousun syinä ovat taloudellinen kehitys, väestön kasvu ja varallisuuden keskittyminen riskiseuduille sekä ilmaston muutos.

Miksi kukaan haluaisi sijoittaa tällaiseen velkainstrumenttiin? Joillekin sofistikoiduille institutionaalisille sijoittajille tämankaltainen tuote sijoitussalkussa merkitsee riskien hajautusta ja suojaamista, koska tällainen riski (so. riski luonnonmullistumista) ei korreloi samalla lailla korkojen, valuuttojen ja osakkeiden kanssa kuin perinteiset sijoituskohteet ja tuotto-odotus normaaliolosuhteissa suurempi kuin tavallisissa lainoissa.

Esimerkiksi maailman suurin jälleenvakuuttaja Munich Re on laskenut liikkeelle useita katastrofijoukkolainoja, joista kaksi on laskettu liikkeelle Japanin maanjäristyksiä vastaan suojautumiseksi. Ensimmäinen vuonna 2008 liikkeeseenlaskettu 300 miljoonan dollarin Muteki-niminen laina erääntyy nyt toukokuussa ja seuraava vuonna 2007 liikkeeseenlaskettu 260 miljoonan dollarin laina nimeltään Midori vuonna 2012.

Maailman toisiksi suurin jälleenvakuuttaja Swiss Re on myös laskenut liikkeelle useita katastrofijoukkolainoja, viimeksi 305 miljoonan dollarin joukkolainan tämän vuoden helmikuussa suojautuakseen hurrikaanitappioita ja Kalifornian maanjäristystappioita vastaan. Swiss Re kertoi tänään 21.3. 2011 lehdistötiedotteessaan, että sen vakuutuskorvaukset Japanin 11.3 tapahtuneesta maanjäristyksestä ja tsunamista ovat 1,2 miljardin dollarin luokkaa.

Swiss Re ylläpitää katastrofilainojen tuottoindeksiä (Swiss Re global cat bond total return index), jossa on mukana 101 joukkolainaa, joista 13 on linkattu Japanin maanjäristyksiin (nimellisarvoltaan yhteensä 1,5 miljardia dollaria). The Insurance Insiderin mukaan Munich Ren liikkeeseenlaskeman Mutekin arvo on nyt laskenut puoleen alkuperäisestä arvostaan.

Kaupunkilaisjärjellä ajatellen katastrofilainaindeksin lasku on helposti selitettävissä. Nämä kansainvälisten sijoittajien murheet ovat tietenkin pieniä murheita suunnattoman inhimillisen kärsimyksen rinnalla.

.

.