Paras työikä
”Ihminen on työelämässä parhaimmillaan viisi vuotta, suunnilleen 30-35 vuotiaana. Yli 40-vuotiaana olet jo liian vanha ja alle kolmekymppisenä liian nuori,” tuskaili hienon työuran tehnyt ystäväni.
Onko tosiaan näin?
Suomalaisten yleinen käsitys on, että työelämä on välivaihe – välttämätön paha – pitkän huolettoman nuoruuden ja leppoisan aikaisen eläköitymisen välillä. Oikea elämä on muualla kuin konttorien kätköissä ja tehtaiden uumenissa.Â
Puhe eläkeiän lykkäämisen välttämättömyydestä on käytännössä silkkaa juhlapuhetta. Haluavatko työnantajatkaan ihan oikeasti pitää kiinni harmaista panttereista? Ei siltä näytä. Aktiivista työelämää jää jäljelle 30 vuotta ja rapiat ja me kaikki tiedämme, että se on liian vähän.
Mutta myös parhaan työiän – sen ajanjakson, jossa kokemusta on riittävästi ja ura tuntuu kehittyvän ja töitä on mukava tehdä – pitäisi ehdottomasti olla pidempi. On kurjaa tuntea olevansa yli 40-vuotiaana ikäloppu ja täyttymätön lupaus.
Te alle 30-vuotiaat, olkaa varuillanne ja valmiina, kun kongi kolahtaa 30-vuotissyntymäpäivänne kunniaksi. Teillä on viisi vuotta aikaa tehdä uraa, koska sen jälkeen se on myöhäistä.
Lähetä
Joopa joo. Ei ole reilua, että me ikäihmiset joudumme kisaamaan paikasta auringossa nuorempien, nätimpien, fiksumpien ja paremmin koulutettujen kanssa. Mutta ei se ole helppoa kolmekymppisilläkään; lapset parkuvat koliikkia tai uhmaikää, ylisuuri asuntolaina painaa niskassa ja töitä pitäisi jaksaa puskea, jotta se loistava ura urkenisi. Ja kaiken riesan ja rääkin jälkeen sitä huomaakin olevansa entinen nuori – ”ikäloppu ja täyttymätön lupaus” arvon blogistia lainatakseni.
Anteeksi vaan, mutta minusta tämä on vähän myös asennekysymys – eikä pelkästään työnantajapuolella. Jos kypsään ikään (blogistin kriteereillä siis yli 40 v.) ehtinyt ihminen ei arvosta itseään, ammattitaitoaan ja kokemustaan, niin on aika vaikeaa edellyttää, että muut sen tekisivät.
On varmaan totta, että rakettimainen urakehitys hidastuu 40 ikävuoden jälkeen. Se ei silti sulje pois mahdollisuutta tehdä antoisaa ja mielekästä työuraa – hamaan eläkeikään asti.