Taaleritehtailua Turkissa
Varainhoitoyhtiö Taaleritehtaaseen kuuluvan Itä-Omaisuudenhoito Oy:n toimitusjohtaja Ari Metso on kiireinen mies. Kahden päivän vierailullaan täällä Istanbulissa hän on kierrättänyt suomalaissijoittajia tutustumassa muun muassa seitsemässä turkkilaisessa firmassa. Metso vetää myös ainoastaan Turkkiin keskittyvää Itä-Omaisuudenhoidon rahastoa nimeltään Taaleritehdas Lyydian Leijona.
- Henkilökohtainen kontakti yrityksiin on tärkeä ja olenkin puolen vuoden aikana käynyt tapaamassa mahdollisimman paljon Turkin listattujen firmojen edustajia. Täytyi oikein jossain välissä laskea ja nyt tiedän, että olen tavannut vähintään kerran jo 110 listatun firman edustajia, Metso naurahtaa.
Turkin noin 300 pörssiyhtiöstä on näin tullut lyhyessä ajassa jo kolmannes tutuksi. Tällainen kova tahti ja tekemisen meininki on Metson mukaan myös koko Taaleritehtaassa, joka perustettiin lähes tasan vuosi sitten.
- Alku on ollut todella vauhdikas, meillä on 450 asiakasta ja asiakasvarallisuutta hoidossa jo noin 500 miljoonaa euroa. Tämä on aitoa asiakkaidemme rahaa, omistajasijoittajien osuus tästä on verraten pieni, hän kertoo innostuneena.
Aloittaessaan toimintansa Taaleritehdas kertoi tavoitteekseen kerätä hoidettavaa varallisuutta parisen miljardia euroa kolmessa vuodessa. Metson mukaan tavoite on edelleen realistinen, huolimatta maailman rahoituskriisistä.
Taaleritehtaalla sijoitustoiminta hoidetaan pääosin indeksiosuusrahastojen (ETF) avulla. Kehittyvän Euroopan markkinoihin keskittyvän Itä-Omaisuudenhoidon sijoittamisen päämuoto ovat sen sijaan aktiivisesti hoidetut osakerahastot. Taaleritehtaan asiakkaat ovat pääosin yksityishenkilöitä kun Itä-Omaisuudenhoidon asiakaskuntaan kuuluu myös institutionaalisia sijoittajia. Kenelle Turkki sopii sijoituskohteeksi?
- Suosittelemme Turkkia erityisesti niille pitkäjänteisille sijoittajille, joita eivät kovatkaan markkinaheilahtelut hetkauta. Turkin P/E -luvut ovat tällä hetkellä keskimäärin alle 7, joten se on erinomainen tilaisuus lähteä mukaan, Metso neuvoo.
Taaleritehtaan rahastoyhtiön rahastoihin on sijoitettu tähän mennessä noin 30 miljoonaa euroa. Lyydian Leijonan Turkkiin tehdyistä sijoituksista yli neljännes on teollisuuden toimialalla, viidennes rahoituksessa ja noin kymmenen prosenttia energiassa.
Meneillään oleva rahoituskriisi on muuttanut Metson mukaan yleistunnelmaa varovaisemmaksi ja odottelevaksi. Turkin hän uskoo selviävän kriisistä suhteellisen hyvin, lähinnä maa tulee kärsimään kriisin heijastusvaikutuksista.
- Turkin pankkisektori on hyvässä kunnossa verrattuna USA:n ja Euroopan pankkeihin. Täällä on isot talletuskannat ja niiden luonne on pysyvä. Viimeaikoinakin Turkin suurimmat pankit ovat saaneet kansainvälistä rahoitusta ja erittäin hyvin ehdoin, Metso luettelee.
Myös Turkin vientisektori on pärjännyt toistaiseksi mainiosti, vuotuinen kasvu viime kuukausinakin on yltänyt vielä 30 prosentin tienoille. Osasyy tähän on, että Turkki on onnistunut ulkomaankauppansa hajauttamisessa, se tekee käytännössä melkein kaikkien maailman kanssa kauppaa, joskin Euroopan osuus on noin puolet.
Turkissakin Lyydian Leijonan sijoituskohteiden tuloskasvuodotuksia on kuitenkin jouduttu tarkistamaan hieman alaspäin. Aiemmin arviot lupailivat yli 20 prosentin tuloskasvua kuluvalle ja 15 prosentin tulevalle vuodelle. Kriittinen tekijä on liiran arvo suhteessa dollariin.
- Jos liira pysyttelee noin 1,30 tasolla dollariin nähden niin uskon, että tänä vuonna päästään noin 15 prosentin tuloskasvuun, vähän olen siis joutunut laskemaan aiemmasta 20 prosentista, Metso myöntää.Â
Taaleritehtaan tulevaisuudensuunnitelmiin kuuluu tietysti toiminnan kasvattaminen ja mahdollisesti pankkioikeuksien hakeminen tulevaisuudessa. Vielä toistaiseksi Itäomaisuudenhoito ja koko Taaleritehdaskin keskittyy pääosin suomalaisasiakkaisiin.
- Ensin hoidetaan kotipesä kuntoon, sitten voidaan laajeta ulkomaisiin asiakkaisiin. Uskon, että etunamme asiakkaidemme mielestä on näinä todella epävakaina aikoina suomalaisuutemme, olemme paikallinen ja se on varmasti nyt etu, Metso uskoo.
Turkin plussat ja miinukset sijoituskohteena
+ Maailman 17. suurin talous, Euroopan 3. väkirikkain valtio
+ Nuori väestöltään, keski-ikä 28 vuotta
+ Inflaatio (noin 10%) ja velkaantuneisuus laskeneet
+ Valuutta aiempaa stabiilimpi
+ Yksityistämiset vauhdittuneet + uudistuksia tehdään
+ Sisäpoliittinen tilanne selkiytyi kesällä hallituspuolue AKP:n toiminnan sallineen oikeuspäätöksen seurauksena
- Euroopan talouskasvun hidastuminen ja sen heijastusvaikutukset Turkkiin
- Globaali pankkikriisi
- Korkeat reaalikorot Turkissa hidastavat talouskasvua
- Vaihtotaseen vajeen rahoittamisen haaste
- Turkin reuna-alueiden poliittinen epätasapainoisuus
(Naapurimaita: Georgia, Iran, Irak ja Syyria)
Tagit: rahastot, Sijoittaminen, varainhoito
Lähetä
Metso on jo vuosikausia pröystäillyt yritystapaamisten määrällä. Eipä tuotoissa näy.
Hohhoijaa: minka taloustieteen opin mukaan kahvitaapaamisten pitaisi nakya tuotoissa?
Suurin osa rahastoista ”proystailee” (kaytan omaa termiasi) yritystapaamisten maaralla (kuten esim. East Capital jolla on samantyyppinen rahasto) eika Taaleritehtaalla nayta menevan yhtaan sen hassummin.
Ei tapaamisilla ole tuottoihin mitaan suoraa yhteytta. Tuotot maarittelee kysynta ja performanssi kotimaassa – kuten esim. on Garanti pankin osakkeiden kohdalla. Kavi Ari Metso heilla kylassa tai ei esim. ko. osake (kuin myos muut turkkilaiset pankit) on tuottoisa sijoituskohde – siita ei saivartelemalla paasta ylitse eika ympari.
Kai niistä tapaamisista pitäisi tulla hyötyä rahastoosuuden omistajalle? Ainakin jos osuudenomistaja ne matkat&tapaamiset maksaa. Ja kulut syövät tuottoa, eikö se niin ole?
Totta kai tapaamisista on hyotya rahasto-osuuden omistajille. Tapaamisissa kaydaan lapi yhtion osakkeiden tuottavuus, uudet sijoitukset, liikestrategia ja sen pohjalta mika tahansa rahasto paattaa mikali jatkaa kyseiseen osakkeeseen sijoittamista tai ei. Firmojen menestys ei ole ikuinen asia, sita pitaa seurata ja rankata ulos portfoliosta ne, jotka eivat tuota hyvin. Tasta syysta myos paikalla tulee kayda.
Nuo tapaamisten lento- ja hotellikulut (tyypillinen 2 pvaa matka Istanbuliin n. 1000 euroa) on tippa meressa kun mietitaan tuottoja. Ilman tapaamisia ja yritysvierailuja portfoliota ei voi yllapitaa. Siispa ”sijoittajan”, joka ei voi sietaa rahastonhoitokuluja (joita joka ikinen rahasto sijoittajiltaan verottaa), on parasta olla sijoittamatta kokonaan rahastoihin. Kylla sita ihminen voi yrittaa suoraakin Istanbulin porssiin sijoittaa, tosin siina taytyy sitten itse yrittaa selvittaa mika firma on menestyksekas ja mika ei. Sepas ei matti meikalaiselta kay noin vain, vaikka omaisuutta olisi kuinka paljon. Harva tavallinen pulliainen on valmis sijoittamaan vieraan maan osakkeisiin sokkona Helsingista kasin yksin, ilman mitaan asiantuntijan neuvoja. Mutta tama on todellakin ainoa suositeltava tapa mikali yritysvierailujen kulut (n. 7-8 vuodessa) ahdistaa noin paljon. Todellisten sijottajien allokaatiot ko. rahastoihin kun ovat satoja kertoja suurempia kuin koko Taaleritehtaan historian aikana kertyneet matkakulut!
Sijoitusrahastojen säännöissä on määritelty mitä kuluja rahastosta (eli osuudenomistajilta) voidaan periä. Tyypillisesti kulut ovat säilytys-ja kaupankäyntimaksuja sekä tilikuluja. Rahastosta EI voida periä salkunhoitajan tekemiä yritysmatkoja tms. eli osuudenomistajat kyllä hyötyvät salkuhoitajan tekemistä yritystapaamisista.
Eloveena(Taaleritehtaalla?): Kustannukset ovat pieni osuus kokonaisuudesta. Sijoittajana en välitä miten salkunhoitaja tekee työtä kunhan näkyy tuotoissa mutta jos salkunhoitaja jatkuvasti markkinoi rahastoa sillä kuinka monta yritystapaamista on tehnyt niin herää ajatus, että onko salkunhoitajan oman mittapuun mukaan yritystapaamisten määrä se mittari hyvin hoidetusta rahastosta? Ja muuten, kyllä kai niitä ETF:iä löytyy myös Turkin markkinoille? Eikö Taaleritehdas hartaasti puhu ETF:ien puolesta?
Hoh hoijakkaa, ei minun tarvitse olla Taaleritehtaalla toissa ollakseni sita mielta, etta sijoitusten seuraamisesta on hyotya. Jos instituutio sijoittaa 5 miljoonaa euroa tiettyyn rahastoon, olisi se taysin paatonta, mikali he valitsisivat rahaston, jonka hoitaja *ei* kayta tyoaikaansa yritystapaamisiin – siis osakkeiden kehityksen seuraamiseen. Mikas reppana se sellainen olisi. Vahan sama kun ostaisi koiran ja jattaisi sen sitten ulos pakkaseen ja luulisi etta sellaisesta kotielaimesta olisi kenellekaan iloa. Ja jos matti meikalainen luulee, etta yritysvierailuilla yksin tuodaan tuottoja niin voi voi. Sitten ei auta muu kuin ottaa esiin ”sijoittamisen ABC” ja pitaa rahat kultapossussa siihen asti kun on perusasiat hallinnassa.
Pakko kommentoida: hyva lisays.
Siellä kultapossussahan rahat olisi pitänyt olla viimeinen vuosi. Ainakin jos vaihtoehto on rahasto joka on 43% pakkasella puolessa vuodessa (Morningstar). Niin kyllähän ne matkakulut ovat tosi pieni osa kokonaisuutta……ja vaikkei matkakuluja perittäisi suoraan rahastosta niin kyllä osuudenomistaja maksaa ne hallinnointipalkkioiden kautta.
Löytyy kyllä kotimaastakin koirarotuja jotka viihtyvät paremmin ulkona pakkasessa kuin sisällä……
Kiitos, oli ”kiinnostavat kommentit” pitänee tästä mennä ostamaan ABC-kirjaa……
Olen seurannut kiinnostuneena keskusteluanne matkakuluista. Muistatteko historiasta Skopia, jonka johtajat ostivat Brysselistä toimistorakennuksen käymättä edes itse paikalla. Siinä haihtui taivaan tuuliin muutama satamiljoonaa markkaa ja minulta työpaikka. Turkista en tiedä mitään sijoituskohteena, sillä salkkuuni ei ole mahtunut vuosikausiin muuta kuin laskuja.
Hoh hoijaa, millakohan rahastolla talla hetkella menee hyvin? Paa puskaan vaan. Suosittelen sijoittamista USA:n finanssi- ja vakuutusalan osakkeisiin.