Turkki suomalaisten sijoituskohteena
Potentiaalisesti isot kasvumarkkinat, ikärakenne loistava. Mahdollisuudet tuotantoon ja kuluttajamarkkinoihin. Työvoima halpaa ja sitä on paljon saatavilla.
Tässä muutamia syitä, miksi yrittäjä Harri Saukkomaan mielestä Turkki on mainio sijoituskohde suomalaisyrityksille ja -sijoittajille. Tapaan hänet istanbulilaisessa kahvilassa kyselläkseni enemmänkin Turkista sijoituskohteena. Suomessa erityisesti media-alalta tunnettu Saukkomaa johtaa Tekir Consulting -nimistä yritystä, joka konsultoi suomalaisia ja kansainvälisiä, Turkista kiinnostuneita yrityksiä. Turkkiin Saukkomaa on perustanut Lumi-nimisen yrityksen, joka vastaa konsultoinneista Istanbulissa.
Tällä hetkellä suomalaissijoittajille tärkein toimiala Turkissa on rakentaminen ja sen osa-alueet.
- Täällä tarvitaan yhä enemmän teollisuutta palvelevaa infrastruktuuria, näistä tulee mieleeni esimerkiksi Lindströmin vaatefirma, joka tekee työvaatteita. Menestyviä ovat myös vahvat alihankkijat teräs- tai konepajateollisuuden toimialoilla, kuten esimerkiksi Componenta, miettii Saukkomaa, joka istuu itsekin Turkissa Componentan valimoyhtiön hallituksessa. Suomalaisyhtiö osti vajaat kaksi vuotta sitten turkkilaisen rauta- ja alumiinivalukomponentteja valmistavan Döktasin.Â
Saukkomaa arvioi, että suomalaisia tullaan Turkissa näkemään enemmän myös kulutustavarapuolella ja joitakin keskusteluja on hänen mukaansa käyty myös viestintään ja internettiin liittyvistä suunnitelmista. Lisäksi Turkissa sijoituskohteena suomalaisille on avautumassa mielenkiintoisia mahdollisuuksia myös aloilla, joita Suomessa ei välttämättä tulla ajatelleeksi. Näitä ovat Saukkomaan mukaan tietynlaiset sisältökonseptit tai tuotteet, jotka ovat menestyneet Suomessa mutta niitä ei ole vielä Turkissa.
- Ajatellaan esimerkiksi urbaania Istanbulia ja mikä sellaisessa kaupunkiympäristössä voisi toimia; Logistiikka, kaupunkilogistiikka tai jopa jätehuollon ja liikenteen ratkaisut. Toki ne toimisivat myös Pariisissa tai Lontoossa mutta siellä infrastruktuuri on pidemmällä. Kunnalliselta pohjaltakin syntyneillä innovaatioilla voisi olla Turkissa jalansijaa, hän maalailee.
Turkki on siinäkin mielessä kiintoisassa vaiheessa, että energia-alan yksityistäminen on kesken ja maahan on avautumassa mahdollisuuksia, esimerkiksi tuulivoiman rakentamisessa tai sähköverkon yksityistämisessä. Myös ympäristönsuojeluun liittyvät asiat ovat nousussa ja niissä suomalaisille osaaville yrityksille voisi avautua mielenkiintoisia mahdollisuuksia, Saukkomaa pohtii.
Suomalaisten sijoitusinto Turkkiin onkin ollut selvässä nousussa viimeisten kymmenen vuoden ajan, niin maan taloustilanteen kohentumisen kuin EU-jäsenyysneuvotteluprosessinkin takia. Silti Turkkiin sijoittaminen ja Turkin tuntemus yleensäkin on edelleen varsin vähäistä. Mistä tämä voisi johtua?
- Suomessa on perinne, jonka mukaan Venäjää on totuttu pitämään suurena mahdollisuutena ja sinne sekä keskiseen Itä-Eurooppaan menevät varsinkin keskisuurten yritysten resurssit, eikä Turkkiin oikein jakseta enää perehtyä. Joskus hypätään suoraan Kiinaan tai Intiaan. Turkin tietämys on meillä jäänyt vieläkin melko vähäiseksi, Saukkomaa pohtii.
Turkkia sijoitusmaana on Suomessa leimannut kaksi paljon julkisuutta saanutta tapausta: Nokian ja Motorolan ongelmat 2000-luvun alkupuolella Telsim-operaattorin omistaneen Uzanin perheen kanssa ja TeliaSoneran edelleen jatkuvat, turkkilaista Turkcell-operaattoria koskevat omistuskiistat. Saukkomaa korostaakin, että Turkissa, kuten tietysti muissakin maissa, liikekumppanin valinta ja tunteminen on kaiken a ja o.
-On todella tärkeää tietää, miten yhteistyökumppani sijoittuu paikallisessa systeemissä, onko poliittisia linkkejä tai muuta huomioitavaa. Turkissa tehdään paljon asioita pelkästään kontaktien ja luottamuksen varassa, paperit eivät paina mitään, jos luottamusta ei ole, hän kertoo.
Hankaluuksia voi aiheutua myös raskaasta yritysbyrokratiasta, jota on uudistuksin jo paranneltukin mutta keventämisen varaa edelleen löytyy. Lisäksi Turkki on rahoituksellisesti raskas maa, rahan reaalihinta on korkea, korot ovat kovat, joten paikallisilta markkinoilta lainaaminen on kallista. Pääoma pitäisikin mieluummin varautua tuomaan muualta. Lisäksi suomalaisten on otettava Turkissa huomioon Suomen yrityskulttuurista paljonkin eroava paikallinen rytmi.
- Päätöksiä tehdään nopeammin, jos kiinnostava mahdollisuus tarjoutuu, ei ole kovin paljoa aikaa miettiä. Eli kotityöt on tehtävä Turkkiin lähtiessä hyvin, jotta pystyy tarvittaessa toimimaan nopeasti.  Täällä on yrityselämässä kova vauhti, tuntuu, että joskus asiat tapahtuvat vähän turhankin nopeasti, Saukkomaa naurahtaa.
Hän kertoo turkkilaisessa talouslehti Referansissa näkemästään lehtiartikkelista, jonka aihe ehkä jo itsessäänkin kertoo paikallisesta näkökulmasta: Jutussa oli listattu Turkin kaikkien aikojen nopeimmat yrityskaupat. Listalla kärjessä olevat kaupat oli kurottu kokoon muutamassa päivässä. Suomalaisetkin ovat päässeet mukaan, sillä Componentan ja Döktaksen väliset kaupat komeilivat lehden kokoamalla listalla, ne tehtiin neljässä kuukaudessa.
Monia asioita on tietysti selvitettävä ja otettava huomioon mihin tahansa maahan sijoittaessa, mutta onko suomalaisilla jotain etua omasta taustastaan Turkissa?
- Suomalaisilla on etulyöntiasema moneen muuhun maahan verrattuna. Suomea pidetään sympaattisena, pienenä ja harmittomana maana ja moni turkkilainen pitää suomalaisia sukulaiskansana. Turkkilaiset eivät pidä määräilystä ja Suomea isommasta maasta tulevan ison yrityksen takana epäillään usein olevan jonkinlaisia valtakuvioita, Saukkomaa selittää.
Tulevaisuudesta Saukkomaa ei vieläkään ennusta mitään suomalaisyritysten räjähdysmäistä Turkki-innostusta, mutta arvioi kiinnostuksen kuitenkin edelleen kasvavan, erityisesti tuontipuolella.
- Itse olen miettinyt terveys- ja ruokailutrendejä, niitä voisi Suomesta tuoda. Turkkilaiset ovat ruokaa arvostava kansa, elintaso on nousussa ja terveysasiat kiinnostavat, myös terveyspalvelut. Lisäksi uskon, että kiinteistöbisnes kasvaa edelleen, sekä Istanbulin markkinoilla että merenrantakohteissa.
Â
Tagit: investoinnit, Yritykset
Lähetä
kiitos harri kiitos lotta jatkako samalla tavalla
Kiitos tasta mielenkiintoisesta aiheesta!
Kiitos Murat,
koitan sopia muitakin haastatteluja ja syksyn aikana myös kirjoittaa viime viikkoja useammin.
Terveiset Ä°stanbulista!
Lotta
Kiitos itsellesi Ebru kommentista! Kiva kuulla!
Lotta
Turkki on mahollisuuksien maa.
Olen kiertänyt Turkissa monissa tehtaissa ja tutkaillut
mitä ja minkätyyppistä liiketoimintaa maassa voi harjoittaa.
Suomesta on mahdollista tehdä yhteistyötä ja ”aloittaa
kehittämisen” ensin hieman varoen ja kun varmuus ja
byrokratian rattaista edes osa on kunnossa on mahdollisuus yrittää kehittää yhteistyötä enemmänkin.
Turkin kehitys on voimakasta ja varsinkin monissa kaupungeissa on jonkintyyppinen ”palvelujen tuottaminen” hyvä liikeidea.
Maahan matkustaa yhä enemmän venäläisiä ”uusrikkaita!
ja Turkin Rivieralle rakennetaan luksus-SPA-hotelleja-golf-kenttineen ja uimaalataineen sekä ”liikeskuksia”.
Todellinen bisness-buumi on kyllä vasta alkamassa ja
sen tiimoilta olisi meille suomalaisille tärkeää
järjestää kunnollinen ”perehdyttäminen liiketoiminnan
aloittamiseen-byrkratian ”toiminnan luonteeseen”,rahoitukseen,työvoiman saantiin ja kielikoulutukseen.
Parasta ”sisäänajoa on kuitenkin” omatoiminen tutustuminen maa korkeatasoisiin tuotantolaitoksiin-
monilla toimialoilla ja vaikkapa perehtymistä öljyn,polttoaineiden, energian, kaasun-trding-toimintaan edelleen Turkista vietynä.
Tärkeä öljyputki Kaspian mereltä Georgian halki Turkkiin on ”se josta nyt ns. soditaan” ja jos tuo putki vaurioituu on pieni ”katastrofi valmis”.
Suomesta Turkkiin olisi hyvä saada paljon enemmän Turkiin perehtyneitä matkatoimistoja, joilta löytyy
tasokkat turkinkielen-taitavat oppaat ja muu henkilöstö.
Nykyisistä matkatoimistoista vain Deturin matkoilla on
oppaiden joukossa turkin-kielen taitajia-mutta siihen se sittenloppuikin?
Onnettomuuskien ja loukkantumisen uhrina voin sanoa sen että toukokuun lopulla sattuneen vakavan onnettomuuden takia pahasti loukkantuneena sanon suoraan-”mikäli oppaat puhuvat agentillleen espanjaa,englantia ja ruotsia” menee nämä asiat pieleen ja pahasti.
Oli onni olla vaimoni kanssa turistina ja tutkimusmatkailijana-koska hän puhuu,kirjoittaa ja osaa
käsitellä turkkilaisia ”oikein”!
Ilman tuota apua olisin turkkilaisessa sairaalassa
varmasti vieläkin?
Matkatoimistojen tason on parannuttava ja osaamista,vara-tilanteisiin suhtautumistaa on opetettava-ja se ”oleellinen mishin palvelualttius on hävinnyt” mm. Tjäreborgin oppailta ja koko toimistolta?
”Turisti joka loukkaantuu vakavasti ja joutuu omatoimisesti” hakemaan tarvittavan hoidon ja hotelli sekä henkilöstö on matkatoimiston ”puolella” ja varjelevat onnettomuuksien uutisointia-”piilokartelli toimii” ja olet ”ongelmien takia riippuvainen ihmisistä-jotka osaavat nämäkin asiat-ja mistä ja miten nopeaan hoitoon pääsee”?
Entä jatkohoito ja sen kustannukset?
Mielestäni jatkossa on minimi se ”että Turkin matkoja järjestävät matkatoimistot velvoitetaan perehtymään”
Turkin juridiikkaan,onnettomuusien hoitamisen selvittelyyn ja suhteisiin vakuutusyhtiöihin”.
Turkin kielen merkitys on paljon suurempi kuin matkaoimistot ”olettavat sen olevan”!
Ellei edes nämä asiat ole jatkossa kunnossa vähenee
Turkkiin kohdentuva turismi entiesestään ja liiketoiminnankin kehittely voi tulla ”vaikeammaksi”.
Ps. ”Vastuusta vetäytyminen aiheutaa liiketoiminta-kiellon” ja maine matkatoimiston osalta ”horjuu”!
Niinpä. Turkkii, kun mennään ei ole ” islamilaista lakia mm. koroista taikka muita naapurimaiden lakeja ” Turkki on ataturckin hengessä 1920-l. länsimainen viidakko, jossa luottamus, joka oli a&ö on sattumanvaraistako. Ei ole mitään yhtenäistä islamkauppa-standardia, eli Muhammedin islamkauppatapoja, kuten muissa lähi-idän kauppiasarabimaissa on. Turkki ei siis ole arabimaa.
Lotan kirjoituksia on mukava lukea, kiitos Lotta! Asuin itse Istanbulissa pari vuotta viime marraskuuhun saakka ja olen taysin samaa mielta Turkin potentiaalista. Yksi ikava haaste useilla Turkkiin tahtaavilla yrityksilla kuitenkin edelleen on: tyolupien saaminen. Kavin itse pitkan prassin lapi tyolupa asioiden kanssa, etenkin koulutuksella (tekninen, kaupallinen, jne.) on suuri merkitys koska paikallinen instanssi haluaa suojella omien insinoorien asemaa. Vinkki; siita voisi saada hyvan jutun aiheen…
Kiitos taas kommenteista!
Wienna cafeelle en voi kuin todeta, että onpa tosi ikävä tapaus. Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että matkatoimistojen oppailla pitäisi ehdottomasti olla paikallista kielitaitoa ainakin sen verran, että pystytään auttamaan matkustajia pulassa myös alueilla, joilla ei puhuta englantia. Itselläni ei ole Turkissa työskentelevistä suomalaisoppaista oikein mitään kokemusta, tai siis olen matkustanut maahan turistina vain kerran ja siitä on parikymmentä vuotta aikaa… Silloin en varmaan olisi vielä edes erottanut turkkia englannista.
Teemu, olen ihan samaa mieltä noista työlupa-asioista. Olen kuullut tarinoita, joiden perusteella juuri mainitsemasi insinöörin paperit ovat kaikista hankalimmat työlupaa hankkiessa. Tässä maassa on omasta takaa ymmärtääkseni vähän liikaakin insinöörejä, eikä ulkomaisia ammattikunnan edustajia oteta tänne sen takia kovin suurella innolla.
Voi olla, että käsittelen tätä asiaa tosiaan toisessa kirjoituksessa vielä myöhemmin, kiitos vaan vielä ideasta. Seuraavaksi tarkoitus kuitenkin sivuta yhtä lempiaihettani, nimittäin ruokaa!
Hyvää viikonjatkoa!
Lotta
Moi Lotta!
Olen lukenut kirjoituksiasi ja kiitos niista, silla olen saanut erilaista kuvaa Turkista, maasta jossa talla hetkella asunkin. Ajattelin vinkkina kertoa sinulle, etta voisit kirjoittaa Turkin koululaitoksesta, eilenhan koulut taas alkoivat. Oma tyttönikin aloitti eka luokalla ja kaikkea erikoista on jo tullut vastaan koulun puolelta. Kuten oppilaiden vanhemmathan aika paljon rahoittavat koulun toimintaa (kyseessa on siis devlet okulu eli ei yksityinen). Meillakin on tullut jo eteen uusien verhojen ostaminen luokkaan ja nyt on tilattu ilmastointilaite koko porukalla. Opettaja toivoi myos cd-kasetti-soitinta eli sekin tulee porukalla hankittavaksi. Kouluun kirjautuminenkin maksoi 500 ytl eli aika paljon. Vanhemmat eivat naista vaatimuksista paljon vikise vaan kiltisti osallistuvat rahoitukseen ettei omalle lapselleen tule huonoa asemaa. Mielenkiinnolla seuraan mita muuta tuleva lukuvuosi tuo tulleessaan. Suomessa voidaan olla tosi kiitollisia ilmaisesta koulutuksesta ja viela kouluruokailustakin. Kiitos sinulle kirjoituksista!
Hei inci,
ja kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksestasi ja aihe-vinkistä! Itselläni ei ole ketään koululaista tuttavapiirissä, joten tämä kaikki oli minulle ihan uutta asiaa. Pistetään aihe korvan taakse!
T. Lotta
Toimin 90-luvulla matkaoppaana ja osasin turkkia, ja olihan siitä apua kun asiakkaita kävi hakemassa poliisiputkasta rötöstelyjen jälkeen… mutta sen fantan saa tilattua asiakkaalle retkellä ihan millä kielitaidolla tahansa. (Olen toiminut Suomessa turkinkielen tulkkina ja kääntäjänä toistakymmentä vuotta.)
Matkatoimistosta meidät – koko suomalainen henkilökunta- irtisanottiin ja uudet palkattiin Caymansaarissa rekisteröidyn firman kautta. Oppaat ei enää osanneet yhtä paljon kieliä ja olivat kaikki 18 vuotta juuri täyttäneet, mutta heitä oli kaksinkertainen määrä aikaisempaan verrattuna – palkattuna varmaan samaan hintaan.
Jos on valmis maksamaan, niin saa varmaan melkein maassa missä tahansa hankittua minkä kielen tahansa tulkin. Mutta se maksaa. On meillä Suomessa kalliimpiakin firmoja kun Detur, joiden oppaat ovat eri luokkaa.
Saisikohan mistäään 50 kuruja mielellään suomen rajojen sisäpuolelta