Islamilainen pankki ei halua olla islamilainen
Viimeaikoina on ollut paljon puhetta niin kutsuttujen islamilaisten tai sharia-pankkien menestyksestä talouskriisin aikana, verrattuna ”perinteisiin” pankkeihin. En ole itse törmännyt suomalaisessa mediassa islamilaisen pankin edustajan haastatteluun. Koska täällä Turkissa toimii neljä islamilaista pankkia, niin päätin käydä jututtamassa niistä isoimman, Bank Asyan edustajaa.
Pankin pääkonttori sijaitsee Istanbulissa Aasian puolella, uusia toimistotaloja sisältävällä alueella. Se erottuu korkeana ja kiiltäväpintaisena talona jo kaukaa. Jään odottamaan rakennuksen aulaan, että pankin sijoittajasuhteiden johtaja Rifat Caglayan ottaa minut vastaan. Pian minut viedään ylimmässä kerroksessa sijaitsevaan suureen neuvotteluhuoneeseen, johon saapuu täysin perinteiseltä pankkiirilta puvussaan, kravatissaan ja siistissä kampauksessaan näyttävä Caglayan.
Bank Asyan pääkonttori Istanbulissa.
Kun olemme lyhyesti tutustuneet ja hörpänneet tarjoillusta teestä, on aika mennä asiaan. Tietoni islamilaisesta pankkitoiminnasta ovat vähäiset, joten päätän aloittaa kysymyksellä: Miten islamilainen pankkitoiminta eroaa perinteisestä pankkitoiminnasta?
- Teemme osallistuvaa pankkitoimintaa (participation banking). Tuotteemme on tehty sillä mentaliteetilla, että korkoa ei saa ottaa eikä antaa, eli toiminta perustuu aina reaalitalouteen. Tämän lisäksi suuri ero ”kaupallisiin” pankkeihin on, että ne antavat yleislainoja, eivätkä voi tietää rahojen käyttötarkoitusta. Me sen sijaan rahoitamme tiettyjä toimintoja tai kauppoja ja tiedämme, mihin rahat menevät, vastaa Caglayan.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos talletat rahasi osallistuvaan pankkiin, ei ansioita voi taata. Sen sijaan tuotto on määrittyy sen perusteella, mitä pankki tienaa muista sijoituksistaan. Islamilaiset tai osallistuvat pankit antavat kyllä käteislainoja mutta ne pitää rakentaa osaksi tuotantoa tai kauppaa. Laina jaetaan pankin ja asiakkaiden kanssa, joten myös riski on jaettu pankin ja asiakkaiden kesken. Rahalla ei tehdä rahaa ja pankki maksaa korkojen sijaan osinkoa.
Osallistumalla asiakkaidensa toimintaan pankki pystyy takaamaan, että rahat eivät koskaan mene heidän arvojensa vastaiseen toimintaan, kuten esimerkiksi alkoholiin, uhkapeliin tai aseisiin. Näin osallistuvat pankit suojaavat asiakkaan lisäksi myös yhteisöä, selittää Caglayan.
Kasvua kriisistä
Osallistuvat tai islamilaiset pankit ovat kriisin aikana herättäneet huomiota sillä, että ne ovat menestyneet perinteisiä pankkeja paremmin. Caglayanin mukaan osallistuvien pankkien etu kriisin aikana on, että riskit ovat näkyvillä ja luottokulttuuri on hyvä.
- Perinteiset pankit takaavat tuotot ja joutuvat käyttämään rahaa silloinkin, kun eivät sitä ansaitse. Tällaista tilannetta ei pääse meillä syntymään, siksi olemme kriisin hetkellä vahvoilla, selittää Caglayan.
Myös Turkissa Bank Asyan kaltaisten pankkien toiminta on kasvussa. Silti toiminta on yhä pientä, maan neljällä islamilaisella pankilla on noin 3,5 prosentin osuus maan pankkitoiminnasta. Turkissa osallistuva pankkitoimi sai jalkaa pankkimarkkinoiden oven väliin myöskin talouskriisin aikana, vuonna 2001.
- Kun kriisissä yli 20 pankkia meni nurin, oli se tilaisuutemme. Kymmenet tuhannet pankkiirit jäivät työttömiksi ja me palkkasimme parhaat ja koulutimme. Silloin esittelimme myös ensimmäistä kertaa toimintaamme perinteisille pankkiasiakkaille. Olin muuten yksi näistä kriisissä työttömiksi jääneistä pankkiireista, Caglayan virnistää.
Hän arvioi, että osallistuvalla pankkitoiminnalla on mahdollisuus kasvattaa markkinaosuuttaan kymmenessä vuodessa kymmeneen prosenttiin Turkin pankkitoiminnasta, ja että Bank Asyalla olisi osuudesta puolet.
Islamilaisia- tai osallistuvia pankkeja on moitittu kalliiksi. Caglayan korostaa kuitenkin, että kun asiakkaalle annetaan lainan hinta, islamilaisessa pankkitoiminnassa nk. lainapalkkio, se pysyy samana.
- Sanotaan, että lainaat meiltä 17 prosentin lainapalkkiolla ja tavalliselta pankilta 15 prosentin korolla. Sitten tapahtuu jotain yllättävää ja korot lähtevät huimaan nousuun. Silloin voit päätyä maksamaan tavalliselle pankille jopa 117 prosenttia mutta osallistuvassa pankkitoiminnassa summa on yhä sama, 17 prosenttia. Ehdot eivät koskaan muutu, ainoa vaatimuksemme on takaisinmaksu, sanoo Caglayan, joka korostaa haastattelussa moneen otteeseen osallistuvien pankkien suojaavan myös yhteisöä, pieniä ja keskisuuria yrityksiä.
Pääkonttori iltavalaistuksessa.
Mieleeni tulee yksi kaikkien arkeen liittyvistä pankkipalveluista: luottokortit. Myös Bank Asyalla on omat korttinsa, mutta ne ovat pikemminkin maksukortteja, joilla ei ole luottoa. Ne toimivat sen sijaan vähän osamaksua muistuttavalla periaatteella ja pankki veloittaa aluksi maksamansa osuuden rahoituskustannuksista kertapalkkion.
Korttiensa luottopuutetta pankki on korvannut muilla palveluilla. Bank Asyan korteilla voi esimerkiksi maksaa Istanbulin liikenteessä, oli sitten kyseessä bussi tai sillanylitysmaksu. Korttien määrä on pankin tilastojen mukaan noussut lyhyessä ajassa 1,3 miljoonaan.Kasvun ohessa osallistuvat pankit ovat myös kehittäneet ”tavallisten” pankkien tuotteista muotoja, joita voi myös kaupata islamilaisen pankkitoiminnan sääntöjä noudattaen. Pankilla onkin omat tapansa tienata ja sillä on myös keinonsa rakentaa filosofiaansa sopivia ansaintakeinoja.
- En usko kilpailuun muiden pankkien kanssa niiden keinoilla vaan me olemme mukana tässä omalla mentaliteetillamme ja tarjoamassa erilaista vaihtoehtoa. Bank Asya tienaa käteislainoilla ja joillakin palveluilla, loppujen lopuksi lähes kaikki perinteisten pankkien palvelut ovat saatavilla omassa muodossaan meiltä, lukuun ottamatta korkosijoituksia ja yön yli -talletuksia.
Mielenkiintoisen aiheen ja innokkaan haastateltavan kanssa on vierähtänyt huomaamatta puolitoista tuntia. Kättelen haastateltavani ja pyydän vielä lopuksi valokuvaa hänestä.
- Äh, mitä ne lukijat nyt minun naamastani välittävät, laita sen sijaan vaikka pari kuvaa pääkonttoristamme, Caglayan nauraa.
Lähtiessäni Bank Asyan konttorilta pääni on pyörällä pankkimaailman termeistä ja kaikesta uudesta tiedosta. Toivottavasti sain tähän pitkään blogimerkintään sisällytettyä olennaisia asioita ymmärrettävästi selitettynä. Jos korjattavaa tai muuten vain sanottavaa löytyy, niin olen kiitollinen kommenteista.
Lähetä
Kiitos Lotta jälleen kerran erinomaisesta jutusta!
Tekstistäsi selviää hyvin islamilaisen pankkitoiminnan liiketoimintamalli, jossa ei yleisten ennakkoluulojen vastaisesti ole mitään mystiikkaa.
Käynnissä olevasta globaalista talous-/pankkikriisistä turkkilaiset pankit ml. Bank Asya ovat selviytyneet tähän asti vähin vaurioin eivätkä ole joutuneet tukeutumaan valtion tukeen vaan päinvastoin tekevät tälläkin hetkellä ennätystuloksia. Turkista löytyykin yksi Euroopan terveimpiä pankkijärjestelmiä.
Toivottavasti pääsemme myös jatkossa lukemaan lisää juttujasi kiinnostavista turkkilaisyrityksistä!
Hei Tehtailija!
Paljon kiitoksia palautteesta, lämmitti mieltä!
Olen huomannut itsekin (myös Taloussanomien sivuilla käytävästä keskustelusta), että melkein mikä tahansa islamilaiseen pankkitoimintaan liittyvä uutinen herättää aika ”mielenkiintoisia” kommentteja. Muistan esimerkiksi lukeneeni, että ”lähtee käsi, jos ei maksa lainaa takaisin” tai että ”tässä taas nähdään, että islam valtaa maailman” tms. Hyvä, jos blogikirjoitukseni onnistuisi edes vähän poistamaan tällaisia käsityksiä.
Hyvää kevättä!
Mainio kirjoitus. Kiva lukea asioista arkikielellä kerrottuna. Asiantuntijoiden jutuissa hukutaan monesti jargontulvaan. Tässä tuli kivasti esille itse asia termien takaa.
Jäin tässä miettimään että miten tuo lainapalkkio oikein toimii? Miten se eroaa korosta?
Täh? Mielestäni tässä puhuttiin lähinnä ympäripyöreitä ja välteltiin vastaamasta. Kenelle lukijoista selvisi esim se, mihin pankin kannattavuus perustuu? Tekstistä saa sellaisen kuvan että raha vain kiertää, mutta pakkohan pankin on jotain tienatakkin. Ei henkilökunnan palkkoja, konttoreiden rakentamista ja ylläpitoa hyvällä mielellä makseta. Onhan tämä kieltämättä hauska lukea miten hyväuskoiset ylistävät pankkia sen perusteella miten kirjoittaja kuvailee mukavan työntekijän luonnetta. (BTW laina jonka korko on 17%??? En taatusti lainaisi!) Itse en löytänyt tekstin perusteella kyseisistä pankeista mitään erityisen hyvää verrattuna muihin pankkeihin paitsi sen, että ne eivät reagoi kriiseihin niin alttiisti.