Kun palasin sunnuntaiaamuna koleasta kotimaasta Santiagon aurinkoon, tunsin herääväni henkiin. Marssin oitis hierottamaan pitkällä lennolla kipeytynyttä ruhoani lähiostarin kauneushoitolaan, joka on auki joka päivä. Paikan kolumbialaisella omistajalla Analla on vara pitää vapaata vain jouluna, jolloin hän matkustaa kotimaahansa viemään suvulleen vuoden ansionsa.

Mielialani laski, kun Ana palautti minut latinalaisen Amerikan arkeen. Hän antoi luettavakseni lauantain El Mercurion, joka uutisoi sissiryhmä FARC:n torstaisesta pommi-iskusta pohjoiskolumbialaisessa Ituangon kylässä. Kun kyläläiset panivat jalalla koreasti kävelykadulla, Pajaroksi eli linnuksi itseään kutsuva farcilainen heitti pommin heidän joukkoonsa. Kuoleman tanssissa menetti henkensä seitsemän ja loukkaantui 56 viatonta kyläläistä.

Minusta on sama tappavatko terroristit Marxin, Hitlerin, Bushin, Putinin, Chávezin tai vaikka puujumalan nimiin. Murhamiehiä en voi olla tuomitsematta.

Ingrid Betancourtin vapautuminen Kolumbian marxilaisen huumemafia FARC:n käsistä on ollut latinomaailman suurin uutinen kohta jo viikon.

Betancourtin vankeus jatkuu nyt julkisuuden pelinappulana: hänestä yrittävät hyötyä kaikki aina maailman poliittisista johtajista viihdeteollisuuden rahamiehiin saakka.

Chilen presidentti Michelle Bachelet ehdotti eilen jopa Nobelin rauhanpalkintoa entiselle senaattori Betancourtille, koska tämä jaksoi pitää itsensä hengissä äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa. Ranskassa opiskellut ja ranskalaisesta diplomaatista eronnut Betancourt joutui FARC:n käsiin kesken hänen presidentinvaalikampanjansa helmikuussa 2002.

Bachelet on kutsunut Betancourtin myös vieraakseen La Monedan hallintopalatsiin, millä hän haluaa rohkaista Betancourtia pyrkimään uudelleen presidentiksi seuraavissa vaaleissa.

Etelä-Amerikka tarvitsisi ainakin yhden vahvan naispresidentin Chilessä nynnynä pidetyn Bacheletin ja Argentiinassa miehensä Néstor Kirchnerin talutusnuorassa roikkuvan Cristina Fernandezin rinnalle.

Betancourtin pääsy presidentiksi ei ole kuitenkaan kirkossa kuulutettu, sillä nyt toista kauttaan hallitseva Alvaro Uribe nauttii suuresta kansansuosiosta. Tuoreen tutkimuksen mukaan 77 prosenttia kolumbialaisista kanattaisi Uriben valintaa kolmannelle nelivuotiskaudelle, mikäli perustuslain muutos tekisi sen mahdolliseksi. Uribe on lisännyt kansalaisten turvallisuutta vahvistamalla armeijaa ja poliisijoukkoja taistelussa terroristiryhmiä vastaan.

Jos Uribe ei asetu ehdolle, Betancourtin pahimpana haastajana pidetään Kolumbian nykyistä oikeusministeri Juan Manuel Santosia. Betancourt on kuitenkin kiitollisuuden velassa Santosille, jota ilman FARC:n tärkein pelinappula ei olisi selvinnyt hengissä viidakosta. Kolumbian armeija onnistui pelastamaan Santosin johdolla Betancourtin ja 14 muuta panttivankia sankarimaisella tavalla, mikä sopii amerikkalaiselokuvan käsikirjoitukseksi ilman mielikuvitusta.

Ensimmäisenä tilaisuuteen ehti tarttua kolumbialainen elokuvaohjaaja Simón Brand, joka ohjasi viime vuonna Los Angelesissa kolumbialaisten siirtolaisten elämää New Yorkissa kuvaavan elokuvan Paraíso Travel.

Brand kertoi sunnuntaina tehneensä tv-kanava RCN:n kanssa sopimuksen Betancourt-elokuvan ohjaamisesta, mihin Hollywood on jo luvannut rahoitusta.

Kultuurikuninkuudesta taisteleva Ranska haluaa myös nostaa profiiliaan elokuvan avulla.

Ranksalaiset vaativat, että elokuva filmattaisiin ranskan kielellä Ranskassa eikä englanniksi Kolumbiassa.

Haluasin uskoa Bogotan turistitoimiston virkailijaa, jonka mukaan suurin riski matkailijalle Kolumbiassa on ihastua siihen niin paljon, että täältä ei malta enää lähteä pois. Ainakin toimittajalle maa on ehtymätñn uutisparatiisi, jos ei ole nuuka hengestään. Maassa tapetaan toimittajia kuin dengue-hyttysiä.

Tulin Bogotaan sunnuntaina, jolloin FARC:n etsityin terroristikuningatar Karina oli juuri antautunut. Presidentti Alvaro Uribe oli jo viisi vuotta etsinyt Antioquian, Caldasin ja Chocón maakunnissa huume-ja asekauppaa tehnyttä sissipomoa, jonka syytelistalla on ryöstömurhia, kidnappauksia, kidutusta ja kiristystä. Yli 20 vuotta sitten vielä marxismiin uskonut siviilinimeltä Nelly Avila Moreno antautui, koska hän pelkäsi omiensa tappavan hänet valtion lupaamaa miljoonapalkkiota vastaan. Näin kävi maaliskuussa hänen kaverilleen terrorijohtaja Ivan Riosille. Vaikka Uribe on iloinnut koko viikon voittoa isänsä tappajaryhmästä, FARC:lla on edelleen rahakkaita tukijoita aina Venezuelan Hugo Chávezia myöten.

En uskoisi kaikkia Karinasta kerrottuja kauhujuttuja, ellen olisi tutustunut maantaina sattumalta italialaisen pizzeria Enosin omistaja Danilo Contaan. FARC kidnappasi italialaisen sähköyhtiö SAE:n maahan 1980 lähettämän Contan 4. elokuuta 1996 vaatien miehestä miljoonan dollarin lunnaita. Conta oli tuolloin Caldaksesta ostamallaan maatilalla, jonne hän suunnitteli hotellia. Valtion palveluksessa oli Contan vihollisia, jotka halusivat hänestä eroon FARC:n avulla. He olivat valehdelleet sisseille, että Conta olisi huume- ja asekaupalla rikastunut mafioso. Conta joutui olemaan rintama 9:n vankina Caldaksen ja Antioquian viidakoissa seitsemän kuukautta, ennenkuin sissit uskoivat hänen olevan rahaton yrittäjä.

Viidakkovankeudessa Conta tutustui myös Karinaan, joka oli noussut pikkupomoksi samoja alueita hallitsevassa rintama 47:ssä. Karina oli luku- ja kirjoitustaidoton kylmä tappaja, jolle Conta joutui opettamaan aritmetiikkaa. Karina oli Contaa vartioivien kymmenen nuoren miehen tavoin ryhtynyt sissiksi, koska maaseudun suurperheiden lapsilla ei ollut mahdollisuutta mennä kouluun tai töihin. Karina oli tuolloin vielä uskonut marxismiin, mutta kommunistinen ideologia oli vaihtunut pikaisesti kokakauppaan. Vastustajien kurkun leikkaus oli hänelle harvoja viidakkoelämän huveja.  

Kolumbia on tuoreen Economistin mukaan latinomantereen vaarallisin maa. Turistina Bogotassa on kuitenkin melko vaaratonta liikkua, jos on valmis antamaan roistoille kaiken omistamansa lenkkareiden sisään piilotettuja seteleitä myöten. Luottokortti ja passi on paras jättää hotelliin ja taksia ei kannata ottaa lennosta. Silti tältä keikalta jää mieleen päällimmäisenä Conten opetus. Ihmishengellä ei ole maassa arvoa eikä suojaa. Täälla tapetaan rannekellosta.