Kun me länsimaiset toimittajat rummutamme 24 tuntia vuorokaudessa finanssikriisiä syventäen sijoittajien paniikkimielialaa, täällä Andien liepeillä ahkeroivat kolleegamme eivät ennusta vielä maailmanloppua. Päinvastoin.

Chilen luetuin ajankohtaislehti Que Pasa julkaisi perjantaina rahastoyhtiö Franklin Templeton Investmentsin toimitusjohtaja Mark Mobiuksen haastattelun, jossa Mobius rauhoitti sijoittajia muistuttamalla, että alamäen on mahdoton kestää ikuisuutta. Mobius tietää mistä puhuu, sillä hän on jo 40 vuotta spekuloinut kehittyvillä markkinoilla keräten itselleen valtavan omaisuuden pörssilaskuissa.

Vaikka miljardöörin kulunut fraasi ärsyttää vuosien säästönsä menettämistä pelkäävää kuluttajaa, Mobiusta kannattaa kuunnella. Hänen mielestään sijoittajat ovat jälleen kerran paniikin keskellä, jolloin he myyvät ajattelematta kaiken minkä kykenevät.

Monta sijoitusamatööriä huolestuttaa kuitenkin paheneeko kriisi vielä tästä, jos loppuvuoden asuntolainan lyhennykset pystyisi vielä hoitamaan myymällä loput Nokiansa ennenkuin työpaikka menee alta. Siihen ei osaa vastata Mobiuskaan. Vanhasta kokemuksesta hän osaa sanoa vain sen, että pörssikurssit pysyvät alamaissa puolesta vuodesta vuoteen. Ei sen kauempaa.

Senpä takia hänellä on kiire haalia nyt osakkeita. Häntä kiinnostavat eniten raaka-aineita, kulutushyödykkeitä ja energiaa jalostavat yhtiöt Kiinassa, Venäjällä, Turkissa ja Etelä-Afrikassa. Hän ei ole menettänyt uskoaan myöskään suosikkimarkkinoihinsa Etelä-Amerikkaan, jonka pörssit romahtivat tällä viikolla Brasilian Sao Paulon johdolla. Tai sitten hän valehtelee, jotta saisi lisää riskisijoittajia 40 miljardia dollaria pyörittävään rahastoyhtiöönsä.

Chilen suurimman sanomalehden El Mercurion alkupään uutinen oli tänään lauantaina Martti Ahtisaaren Nobelin rauhanpalkinto, mikä nosti Santiagon suomalaisten itsetuntoa Kauhajoen koulusurman selittelyn jälkeen. Finanssikriisiä käsiteltiin vasta lehden loppupään taloussivuilla. Keskiviikkona lehti muistutti, että talouskasvun hiljenemisestä on hyötyä kansalaisten terveydelle. Nousukaudella ihmiset tekevät hullun lailla töitä, jolloin heille ei jää aikaa laittaa ruokaa kotona, harrastaa liikuntaa eikä huolehtia lapsista. He käyvät kapakoissa syömässä ja juomassa sekä ajelevat pilvessä tai humalassa liikenteessä.

Stanfordin yliopiston lääketieteentohtori Grant Miller on puolestaan tutkinut Kolumbiassa lapsikuolleisuuden ja kahvinhinnan välistä suhdetta. Maan taloushan on riippuvainen kahvista. Kun kahvin hinta nousee, lapsikuolleisuus kasvaa. Kahvinpoimijat raatavat yötä päivää plantaaseilla, jolloin heillä ei ole aika huolehtia lapsista, etsiä heille juomakelpoista vettä eikä viedä rokotettavaksi lääkäriasemalle.

Lattareissa tunnelmat ovat rauhallisemmat kuin länsimaissa yksinkertaisesti siitä syystä, että valtaosalla kansasta ei ole yhtään ylimääräistä pesoa pankissa. Santiagossakin on suuri määrä ihmisiä, joilla ei ole edes omaa pankkitiliä. Osakesalkku on tuntematon käsite, sillä kaikki tienestit menevät asumiseen ja elämiseen. Ainoa ongelma on tietenkin työpaikan menetys, mutta sekin on normaalia pätkätöissä. Kädestä suuhun elämisessä on siis omat hyvätkin puolensa, minkä moni meistä suomalaisista tietää hyvin tai ainakin muistaa.