Tervetuloa palveluyhteiskuntaan
Asun  kehitysmaassa, jossa hammaslääkäri tulee yöllä kotiin iskemään särkypiikin kolottavaan toraan. Tai lähiapteekki toimittaa suoraan sänkyyn kaikki asiakkaan määräämät pillerit antibiooteista amfetamiinijohdannaisiin. Jos oma diagnostisointikyky pettää, aina voi pyytää verinäytteenottajan kotiin päivystävästä laboratoriosta. Koetulokset tulevat nettiosoitteeseen suositusarvojen kera. Laboratorio laittaa hälyyttävistä tuloksista viestin myös lääkärille, mikäli asiakas on antanut luvan.
 Jos tauti ei ole kuolemaksi, päätöksentekoa uudesta urheilupainotteisesta elämästä helpottaa henkilökohtainen kunto-ohjaaja. Hän toimii myös turvamiehenä lenkkipolulla tai jopa hikoilee asiakkaansa puolesta, jos tällä sattuu olemaan penikkatauti tai jokin muu hyvä selitys lenkin jättämiselle. Selän katketessa joogamatolla osteopaatti kaahaa paikalle hoitopöytä kainalossa. Samoin hieroja. Ulkonäköönkin saa kohennusta kotikonstein, sillä hiusten muokkaaja, ihokarvojen kynijä ja kynsien viilaaja odottavat kutsua oven takana. Kun perheen puudeli on käynyt aamiaisella ruohikolla, eläinlääkäri saapuu pikavauhtia loispiikin kanssa.  Â
 Supermarketissakaan ei tarvitse rampata päivittäin, sillä se toimittaa ostoslistan perusteella tavarat kotiin. Jos kuluttaja rakastaa ostoskärryilyä ilmastoidussa kauppakeskuksessa, hän ei joudu hikoilemaan edes suuren tavaralastin pakkaamisessa. Kassalla häärii joukko reippaita nuoria miehiä, jotka muovipussittavat ja kuljettavat ostokset autoon.  Jos vesi, viini ja vessapaperi loppuvat yömyöhällä,  kulmakaupan mopopoika pelastaa pikavauhtia pulasta. Huoltoasemalla ei tarvitse nousta Jaguarin penkistä, sillä haalaripuvut täyttävät tankin ja perivät  setelit  ikkuna-aukosta.
Sanomattakin on selvää, että lattioiden jynssäys on siivoajan, housujen prässäys silittäjän  ja uima-altaan putsaus puutarhurin vastuulla. Lapset pysyvät herranterttuina, sillä perheen ykkösäiti lastenhoitaja valmentaa heitä ympäristöopin  kokeisiin raamattu lähdeaineistona.
Dominikaaninen Tasavalta on palveluyhteiskunta, jossa puolet kansasta saa elantonsa toisen puolikkaan pyykkejä pesemällä. Mutta mitä tämä kaikki ylellisyys maksaa? Ei niin paljon, etteikö täkäläinen keskiluokka pystyisi hankkimaan ainakin osaa edelläkuvatuista palveluista.
Lääkärit veloittavat kotikäynnistä usein vähemmän kuin vastaanotosta yksityissairaalassa. Terveydenhoidon ammattilaisista on ylitarjontaa, mikä panee valkotakit juoksemaan potilaan pillin mukaan.  Kauppiaat eivät peri lisähintaa kotiintuoduista ostoksista, sillä hyvä palvelu lisää myyntiä.  Asiakas maksaa tietysti kassapojalle ja tavarantuojalle omatuntonsa mukaan tipin. Moni kampaaja ja hieroja tekee mielellään kotikäyntejä,  jolloin raha säästyy kalliin työtilan vuokrauksesta.
Ja vaikka rahat eivät riittäisikään, palvelijasta luovutaan viimeisenä. Hyväosaiset ovat kasvaneet lastenhoitajan maidossa, joten he eivät osaa aikuisenakaan avata maitopurkkia. Ja piika on halvin kodinkone. Kuutena päivänä viikossa raatavan palvelijan minimipalkka on 140 euroa kuussa. Isäntäperhe tarjoaa asunnon ja ruoan, mutta sairausvakuutus täytyy maksaa jo omasta pussista. Moni palvelija hankkii huomattavasti enemmän, sillä minimipalkalla ei elä. Â
Piialla menee paremmin kuin poliisilla, joka hankkii vähimmillään sata euroa kuussa. Moni poliisi jättääkin virkansa ja siirtyy yksityisen turvafirman palvelukseen, jossa palkka kolminkertaistuu. Tai sitten hän jatkaa valtiolla ja hoitaa palkkansa korotuksen lahjusten perimisellä.
Vaikka menneen ajan pohjoismaista tasa-arvoihannetta muistelevan  on vaikea hyväksyä ihmistyövoiman polkumyyntiä, piikayhteiskunnan arvostelusta ei ole näillä kulmilla mitään hyötyä.  Enemmistö maapallon asukkaista elää pesemällä vähemmistön pyykkejä. Onnettomimmat odottavat avustuspakettia apinanleipäpuun alla, mutta se kone laskeutuu aniharvoin oikeaan paikkaan.
Sosiaalinen eriarvoisuus kasvaa ihmiskunnan väkimäärän paisuessa. Tuloerot ovat kasvaneet myös Suomessa, vaikka kukaan ei pese toisten pyykkejä maailman kalleimpia pesuloita lukuunottamatta.
Suomi on palvelujen takapajula, jossa hinnat ovat taivaissa kilpailun puuttuessa. Suomalaiset osaavat tarjota toisilleen ainoastaan sosiaalipalveluja, joiden varassa elävillä ei ole aina vara ostaa pulveria edes sukkiensa pesuun. Julkinen valta pitää määräyksillä ja verotuksella huolen siitä, että palveluyrittäjiä ei alalle ilmesty.
Poliittinen eliitti vastustaa työperäistä maahanmuuttoa, jotta ulkomaalaiset eivät tulisi palauttamaan piikayhteiskuntaa. Vastustus on perusteltua niin kauan kuin niin sanottua tuottavaa työtä tekevä vähemmistö kykenee elättämään työmarkkinoiden ulkopuolella olevan enemmistön. Ei tarvitse olla Raimo Sailas ymmärtääkseen mihin suurten ikäluokkien pääsy eläkkeelle johtaa.
Yhteiskunnan uusien elättäjien ainoa uhka ei ole eläkepommi. Heidän on pakko lisätä työtehoaan, jotta kiinalaisten ja brasilialaisten tehtaidemme alle asentamat kilpailukykypommit eivät kaikki pamahtaisi. Kohtuuhintaiset kodinhoitopalvelut antaisivat palkansaajille ainakin aikaa keskittyä nykyistä tehokkaammin päätyöhönsä. Suomessa on palmun latvasta katsottuna lyhyet työajat. Eivätkä pienten lasten vanhemmat  pysty noudattamaan edes niitä, sillä kotona odottaa toinen työvuoro. Tällä puolen maapalloa yrityselämän palveluksessa olevat  lähtevät työmaalle  kukonlaulun aikaan ja palaavat iltapimeällä. Kotona heitä odottaa katettu ruokapöytä ja hampaansa harjanneet lapset.
Narinasta huolimatta kotimaa on onneksi vielä demokratian saareke, jota jaksan ylistää kaikille vastaantulijoille. Moni dominikaani onkin ihmetellyt, miksi kärvistelen näillä kulmilla. Täytyy panna mietintään. Nyt kotiinpaluu on työtä vieroksuvalle helppoa, sillä poliittinen eliitti ei vastusta sosiaaliturvaperäistä maahanmuuttoa.
Tagit: eriarvoisuus, palvelut, piikayhteiskunta
Lähetä
Jo 20 vuotta kulunut käynnistäni Dominikaanisessa tasavallassa.
Ehkä vahvimmin on mieleeni jäänyt tuolta käynniltä snorklaus elämää kuhisevalla riutalla, hotellien ja kauppojen vartijat katkaistuine haulikkoineen, sekä loistava palvelu, ja huonokuntoset ajoneuvot.
20v. aikana lienee tuollakin jo paljon elämänmeno muuttunut.
Ainakin tuo autokanta on kokenut ilmeisesti todella huiman parannuksen.
Lupasin vielä joskus palata, mutta en ole sitä vieläkään saanut toteutettua.
Ehkäpä uutta matkaa olisi jo aika ruveta suunnittelemaan.
Muutama mainio tarinakin olisi mielessä tuolta aiemmalta matkaltani, mutta ehkä niistäkin vielä kirjoittelen.
Taas saimme Tuulikilta mainion kuvauksen Dominikaanisen Tasavallan todellisuudesta. Bien hecho chica!!
Japani, vaikka onkin varakas maa, omaa hyvät palvelut. Ravintolassa palvelu on ripeää ja kohteliasta, pesulat ovat todella halpoja verrattuna Suomen maailman kalleimpiin pesuloihin, kuten Tuulikki huomaa. Minkä tahansa romun voi helposti ja edullisesti lähettää lähimmästä convenience storesta minne vaan – painavaa, isoa tavaraa ei tarvitse raahata ympäri kaupunkia. Esimerkiksi Suomesta tullessa voi n. 15 eurolla laittaa lentokentältä painavimman laukun tulemaan kotiin ja samana iltana jo mies kolkuttaa ovelle laukun kanssa.
Ja EU:sta tulossa palvelupainotteinen yhteiskunta… no palveluiden innovointia ei ole tuettu meillä kansallisesti, ei ainakaan rahoituksellisin instrumentein. Vasta vuoden aikana on heräämistä tapahtunut, esim. Tekesin toimesta ”palveluinnovaatio-herättelemistä”. Jos esim. kehität softaan perustuvia palvelumalleja, niin saat melko hyvin rahoitustukea, vaan jos immateriaalisten tai hyödykepalvelujen kehittämisrahoitusta lähtee etsimään, niin eipä ole tarjontaa…
Kyllä Hollannissakin on ihailtavaa toimintaa, kun keskiluokka saa vaivatta kotilääkärin käymään kun tilanne vaatii (esim. vauvan sairaustapaukset). Miksi Suomessa ei ole päivystävän lääkärin kotikäyntejä alueittain?
Olikin hyvä kirjoitus, kiitokset siitä! Onnistuit kiteyttämään aika tehokkaasti Suomen keskeisen ongelman. Olen miettinyt aina, ettei tässä takaperoisessa suomalaisessa lähestymistavassa ole mitään järkeä. Työllistämisestä tehdään valtion johdolla niin kallista ettei siihen ole varaa, ja tästä seuraavaan työttömyyteen tuomittu kansanosa elätellään yhteiskunnan pussista, joka johtaa taas verotuksen nousuun ja näin noidankehä on valmis.
Samalla työttömyyden mukanaan tuoma eriarvoistuminen ja kurjistuminen on suurempaa, kuin se että olisit kunniallisissa töissä, joskin toisen palkansaajan palveluksessa(pitää myös huomioida toimettomuuden mukanaan tuoma syrjäytyminen). Ja tosiaan, sitä palveluahan ei saa vaikka haluaisi, tai se on aivan poskettoman kallista.
”Poliittinen eliitti vastustaa työperäistä maahanmuuttoa, jotta ulkomaalaiset eivät tulisi palauttamaan piikayhteiskuntaa.”
Puhutko sinä Tuulikki nyt Suomesta? Jos, niin silloin olet ollut poissa maasta todella kauan tai sitten olet todella kova äärikapitalisti joka haluaa tehdä Suomesta Euroopan Dominikaanisen Tasavallan. Suomen poliittinen eliitti vasemmalta oikealle nimenomaan haluavat maahan ulkomaalaisia ja mieluiten juuri köyhistä maista.
Suomen ongelmat eivät poistu sillä, että tänne tuodaan työvoimaa köyhistä maista piikomaan rikkaille ja pikkuvarakkaille ja kaiken lisäksi palkalla jolla ei tule toimeen.
Odotellen sitä päivää, kun toimintatavat alkavat muuttua; todennäköisesti se seuraa lievästi sekä sukupolvien oppimaa ja omaksumaa toimintatapaa, että kulutuskysynnän kasvua.
Kulutuksen suuntauduttua alussa tavaroihin ja taloihin, alkaa löytyä myös palvelusegmentti. Alkupäässä ovat parturit, kauneussalongit, kuntosalit, jne. Sitten luultavasti, tai jo rinnakkain näiden kanssa, ovat myös ne palvelut, jotka lisäävät omaa vapaa-aikaa. Kannettu vesi ei kaivossa pysy, joten itse asiassa hieman ihmettelen kotitalousvähennyspohjaista palvelutsemppausta. Se on lievästi keinotekoista, mutta ilmeisesti on laskettu että sillä on jonkinlainen työmarkkinoita stimuloiva vaikutus.
Oma businessvisioni on, että kuluttajat alkavat automatisoida sellaisia rutiineja, joihin kuluu viikkotasolla luokkaa 3-5h, esimerkiksi kaupassakäynti. Tähän asti pilottihankkeet näissä ovat olleet hiljaisia ja osa epäonnistuneita, mutta uskon että muutos on pikkuhiljaa, 5-10 vuoden aikana tulossa. Esimerkiksi tilanne, jossa kiireinen, keskiluokkainen perhe parin lapsen kanssa huoltaa myös ikääntyviä omaisia ja yrittää yhdistää tähän vielä omat harrastuksena on omiaan palvelujen käyttämiselle. Palveluilla on nimenomaan niin iloa tuottava, asiantuntijuutta hyödyntävä, kuin omaa vapaa-aikaa lisäävä vaikutus.
Ja eikö Japanissa ”matalatuottoisesta” palvelutyöstä maksettava korvaus ole vielä melko hyvällä tasolla. Pätkätyöt kiellettyjä ja työttömyysprosentti hirvittävät, noin kuusi prosenttia. Länsimaat jaksavat tätä Japanin tautia aina kauhistella; oma työttömyys huitelee kuitenkin kympissä ja ihmiset riutuvat pätkätöissä.
____
Niin ihanaa, kuin dominikaanisen notkeat palvelutyöläiset hyvätuloiselle eliitille olisikin, vastustan kehitystä täysin sydämin.
Tuottavuuden lisäämisestä paljon suurempi osa olisi pitänyt suunnata työajan lyhentämiseen, kuin tähän asti on tehty. Tietyn tulotason jälkeen ihmisen onnellisuus ei enää lisäänny, jos tulot tästä edelleen kasvavat. Työaikaa lyhentämällä ihmiset voisivat saavuttaa paremman elämänlaadun, olla enemmän perheidensä kanssa sekä mahdollistaa uudenlaista palvelukysyntää ja luoda siten myös työpaikkoja.
Tällä hetkellä työajan vapaaehtoinen lyhentäminen on tosin ennestään hyväosaisen väestön yksinoikeus, esimerkkinä mainittakoon lääkärit. Sen sijaan huono-osaisen väestön työajan lyhentäminen tapahtuu silppuamalla heidän työsuhteet osa-aikaisiksi vuokratöiksi vastoin ihmisten tahtoa.
No aika tehottomia on dominikaanien lääkärit kun (CIA factbook)
Suomi
Lapsikuolleisuus:
yhteensä : 3,47 kuolemaa / 1000 elävänä syntynyttä kohti
elinajan odote :
mies : 75,48 vuotta
Naiset: 82,61 vuotta (2010 arvio)
BKT – henkeä kohti ( PPP ):
34.100 dollari ( 2009 arvio)
palvelut : 66,1 % (2009 arvio)
Dominikaanit
Lapsikuolleisuus:
yhteensä : 25,96 kuolemantapauksia 1000 elävänä syntynyttä kohti
Elinajanodote .
mies : 71,88 vuotta
Naiset: 75,6 vuotta (2010 arvio)
BKT – henkeä kohti ( PPP ):
8300 dollari ( 2009 arvio)
palvelut : 66,6 % (2009 arvio)
Ilmeisesti tuo 0.5% ero palveluiden määrässä tekee maasta rikkaan palveluyhteiskunnan? (Muuten, tienaatko sinä siellä tuon 8300 vai suomen 34 100?)
Tuota vertailua katsoessa tulee mieleen että mikäli olisit syntynyt dominikaanisessa tasavallassa, et tilaisi nyt lääkäriä tai hierojaa kotiin koska olisit kuollut alle 3 kk ikäisenä. Ehkä suomessakin pitäisi tappaa pikkulapsia, jäisi lääkäreitä hoitamaan keski ikäisten luulotauteja?
.
Gaijing girl on oikeassa. Japani ei myöskään maksa näille piikatyöläisilleen lainkaan niin huonosti kuin Latinalainen Amerikka.
Jostain syystä yhä enemmän toistellaan sitä, että ihmisten työehtojen heikennykset ovat avain onneen. Siihen vähemmistön ”onneen” varmaankin, mutta suurinta osaa uudistus ei hyödytä millään tavalla – päinvastoin.
AUVOLLE
tilastokorjausta sen verran, että lapsikuolleisuuslukuun sisältyvät tasavallan synnytyssairaaloihin kirjautuneet haitilaisäidit, joilta on puuttunut kaikentyyppinen ennakkohoito raskauden aikana ja joilla on jo valmiiksi myös muita syntyvän lapsen kuntoon vaikuttavia sairauksia kuten AIDS ym. Esimerkiksi suurimman täkäläisen synnytyssairaalan potilaista lähes kolmannes tulee Haitista tai on laittomana siirtolaisena täällä ja rajan pinnassa luvut ovat vieläkin suuremmat