Mikä on turvallisin sijoittamisen muoto?

En ollut uskoa korviani, kun keskustelin ohimennen erään ns. kansan syvien rivien edustajan kanssa säästämisestä. Virolaismies kysyi minulta, kannattaako kovalla työllä ansaitut rahat pitää kruunuissa vai euroissa.

Koska olin vapaalla, en lähtenyt laajasti selvittämään Viron talouden nykytilaa ja enkä sitä, että valuutta on uskon asia ja että Virossa kansalaiset ja yhteisöt ovat näihin päiviin asti kiitettävästi tallettaneet varojaan kruunuissa, enkä myöskään sitä, mistä johtuu kruunuista saatavan talletuskoron (yön yli-korko 4,60 %) ja vastaavan eurokoron (0,55 %) ero. Vastasin sensijaan varovasti, että ulkomaalaisena itse pitäisin ylimääräiset rahat pankkitilillä varmuuden vuoksi euroissa.

Muistutan taasen Viron pankkijärjestelmän erinomaisuudesta, jonka seurauksena kaikki virolaiset tilit ovat monivaluuttatilejä, jolloin niillä voi yhtäaikaa olla mitä tahansa vaihdettavaa valuuttaa. Sanon asian vielä toisin päin, Suomessa jokaista valuuttaa kohden pitää avata oma tilinsä, Virossa samalla tilillä voi olla yhtäaikaa kruunuja, euroja ja mitä tahansa muutakin valuuttaa. Virolainen pankkitili on siten erittäin kätevä.

Virolaismiehen ratkaisu yllätti täysin. Mies kertoi pitävänsä rahansa euroissa käteisenä kotonaan.

Hyvä, olimme samoilla linjoilla valuutan suhteen, mutta – eikö häntä huolettanut varkaus tai tulipalo tai jokin muu onnettomuus? 

Ja vielä tärkeämpi kysymys, mikä oli hänen luottamuksensa pankkijärjestelmään?

Uskon ja toivon, että keskustelukumppanini sijoituskäyttäytyminen on harvinaista tämän päivän Virossa. Muinaisessa Suomessa sukanvarsisäästäminen oli yleistä, nykyään tuiki harvinaista.

Kyllä pankkeihin pitäisi sen verran voida luottaa, myös Virossa.

 

 

Kuvassa SEBPankin komean pääkonttorin lasiseinää Tallinnan keskustassa.

 

 

MInulta on kysytty käytännön ohjeita pankkiasioiden tiimoilta ja alan ihmisenä jaan niitä mielelläni.

Suomalaisen on helppo avata pankkitili Virossa. Riittää, että käy itse paikan päällä valitsemassaan pankissa ja avaa sekä pankkitilin että arvo-osuustilin itselleen. Pankkitiliä ei saa auki Suomesta käsin. 

Mukana on oltava passi ja sehän on mukana matkassa muutenkin. Lisäksi täytyy huolehtia siitä, että hankkii tiliin internet-tunnukset ja tarvittaessa pankkikortin.

Nykyisten rahanpesusäännösten vuoksi pankkitilin avaamista voi joutua odottamaan jonkin aikaa. Virossa on joulukuussa 2007 tullut voimaan laki rahanpesusta ja sen noudattamisessa ollaan erittäin tarkkoja.  Mutta jos on hyvämaineinen kansalainen, niin tilin pitäisi aueta.

Pankkitiliä ja arvo-osuustiliä ei kuitenkaan kannata avata turhan takia. Erityisesti arvo-osuustilistä seuraa kuukausittaisia kustannuksia ihan niinkuin Suomessakin.  Täytyy siis tarkkaan miettiä, tarvitseeko tilin virolaisessa pankissa.  

Viron tileissä on parikin hauskaa ja hyödyllistä ominaisuutta, joita Suomessa ei ole.

Kaikki pankkitilit ovat automaattisesti monivaluuttatilejä. Se tarkoittaa sitä, että samalla tilillä on ikäänkuin taskuja eri valuuttoja varten. Näin samalla tilillä voi olla yhtäaikaa kruunuja, dollareita, euroja tai mitä tahansa muuta vaihdettavaa valuuttaa.  

Samoin tilillä voi olla eri pituisia määräaikaisia talletuksia eri valuutoissa.  Kaikki tämä siis samalla tilillä.

Viron pankkijärjestelmä on hyvin kehittynyt. Tiliominaisuudet ovat yksi esimerkki siitä, että Viro on ehtinyt Suomea edelle. Kun Virossa lähdettiin kehittämään pankkijärjestelmää 1990-luvulla puhtaalta pöydältä, ottivat virolaiset ennakkoluulottomasti uusimman teknologian käyttöön. Virolaisten ei ole tarvinnut rämpiä vanhojen toistensa päälle paikattujen ohjelmistoratkaisujen suossa.  

Tähän asti kaikki on helppoa.  Sijoituskohteiden valinta onkin jo ongelmallisempi juttu.

Talletuksia varten ei vielä tarvita arvo-osuustiliä, vaan talletukset tehdään internetin kautta pankkitilille, kuten äsken jo totesin.

Virolaisten pankkien maksamat määräaikaisten talletusten korot ovat olleet yleensä hieman suomalaisten pankkien talletuskorkoja korkeampia.  Eri valuuttojen talletuskorot selviävät hyvin pankkien nettisivuilta. 

Virossa on talletussuojalainsäädäntö, mutta kannattaa pitää mielessä, että pankkitalletusten riskiprofiili vaihtelee pankin luottokelpoisuuden mukaan. Joidenkin pankkien talletuksissa on enemmän riskiä kuin toisissa. Tarjotut korot ovat tästä jonkinlainen merkki.  Tässä en kuitenkaan ryhdy jakelemaan sijoitusneuvoja tai -kieltoja.

Esimerkiksi BIG-pank tarjoaa muhkeaa 8 prosentin korkoa vuoden kruunutalletukselle. Pieni Krediidipank puolestaan tarjoaa kuuden kuukauden kruunumääräiselle talletukselle 6,05 prosenttia ja euromääräiselle 4,50 prosenttia korkoa. Uusi asiakas saattaa saada jopa 10 prosentin koron vuoden talletukselle.  Nämä korkotarjoukset on huomattu myös Suomen puolella. Kehoitan kuitenkin, varmuuden vuoksi, tutustumaan lähemmin pankkien tilinpäätöksiin ja toimintaan ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

 

 

Vertailun vuoksi mainittakoon, että tanskalaisomisteinen Sampo Pank tarjoaa kuuden kuukauden euromääräiselle  talletukselle 4,60 prosentin korkoa ja saman mittaiselle kruunumääräiselle talletukselle 6,00 prosentin korkoa.

Eri valuuttojen korkoero selittyy mm. valuuttoihin liittyvillä kysyntä-ja tarjontatekijöillä puhumattakaan devalvaatio-ja inflaatio-odotuksista (ks. merkintäni devalvaatiosta). 

Sijoitettavien summien kannattaa olla sen verran suuria, että korkotuotot ylittävät Suomesta saatavan tuoton, kun niistä on vähennetty rahan siirtokustannukset Suomesta Viroon ja takaisin. 

Valuutanvaihtokustannukset täytyy myös ottaa mukaan laskelmaan, jos talletus on tehty muussa valuutassa kuin eurossa.

Myös verotus on syytä pitää mielessä.