Olen viimeisen vuoden aikana monta kertaa liputtanut palkkatulojen tasaveron puolesta, mutta nyt olen melkein valmis kääntämään takkini. Onko tasavero hyväksi taloudelle? Tasaveron parhaana puolena on pidetty sen kannustavuutta. Isotuloiset voittavat ja pienituloiset saavat vähemmän käteen, jolloin se kannustaa pienituloisia tekemään enemmän töitä ja pyrkimään isotuloisempien joukkoon.

Palkatulojen tasavero (21 prosenttia) on ollut Viron ratkaisu. Matalaa tasaveroa ja yritysten nollaveroa (vain voittojen kotiutusta verotetaan) pidetään Viron kilpailuetuna ja nopean taloudellisen nousun yhtenä ehdottomana kulmakivenä. Latviassa (25 prosenttia) ja Liettuassa (24 prosenttia) on myös tasavero. Niissä tosin verotetaan myös yrityksiä (veroprosentti 15). 

Mitä progressiivinen verotus tekee? Se tasapäistää, kuten me suomalaiset hyvin tiedämme. Se tuo valtiolle oivan määrän verotuloja, joita poliitikot ja virkamiehet suuressa viisaudessaan voivat jakaa takaisin kansalaisille parhaaksi katsomissaan erissä.

Jos katsomme Suomen lähihistoriaa, väitän, että kova progressiivinen verotus on sittenkin ollut siunauksellinen asia Suomelle. Kansa pidettiin vuosikymmeniä hyvin vähissä varoissa, kun verot kuorivat kerman. Karkeasti yleistäen kaikki suomalaiset elivät likipäin yhtä niukasti ja harva erottui joukosta. Kukaan ei tiennyt paremmasta ja suurempaa syytä naapurikateuteen ei ollut. Näin elettiin aina sodan lopusta ensimmäisen nousukauden alkuun 1980-luvun loppupuolelle. Jälleenrakennuksen aikana muutokset olivat toki muutenkin hitaita. Näinä vuosikymmeninä rakennettiin suomalainen hyvinvointivaltio. Vasta 1960-luvulla tehtiin ensimmäiset Keihäsmatkat Kanarialle. Asuttiin ahtaasti ja tyydyttiin vähään. Voi hyvin olla, että tässä aika kultaa muistot. Takavuosien Suomi oli myös harmaa ja ankea monokulttuurin maa.

Mitä Viron valitsema verotusmalli on saanut aikaan? Taloudellinen nousu oli nopeaa infrastruktuurin kehittämisen kustannuksella.  Viro pärjäsi kansainvälisessä verokilpailussa ja maahan saatiin nopeasti kipeästi kaivattuja investointeja. Yksinkertainen verotusjärjestelmä on auttanut saamaan tuloja verotuksen piiriin. Kansa, joka Neuvostovallan aikana oli elänyt suhteellisen tasapäisissä ja ankeissa oloissa, näki joukostaan nousevan rikkaita. Tuloerot, joita verot eivät tasoittaneet, repesivät. Muutos kapitalistiseksi yhteiskunnaksi, jossa on suuret tuloerot, suuremmat kuin pohjoisissa naapureissa, oli nopea. 

Uskallan epäillä, että uudelleen itsenäistymisen 17-vuotta on ollut liian lyhyt aika, että virolaiset olisivat voineet mieltää ja sisäistää tuloerot ja niiden syyt. Onhan suurempien tuloerojen ymmärtäminen ja hyväksyminen ollut myös pidempään markkinataloudessa eläneille suomalaisillekin vaikeaa. Saattaa olla, etteivät suurituloiset virolaiset olekaan puhtaasti motivoivia esikuvia 30 kruunun eli noin 2 euron tuntipalkalla työtä tekeville tehdastyöläisille, joiden palkat eivät riitä elämiseen.

Tällä hetkellä Virossa käydään kiivasta keskustelua verotuksesta, kun verotulot uhkaavat jäädä liian pieniksi. Viimeksi eilen 10.2.2009 Äripäevassa käsiteltiin laajasti verotusta. Yhtä mieltä oltiin siitä, ettei kriisiaika ole paras mahdollinen aika tehdä verojärjestelmään muutoksia.  Verojen korottaminen nyt olisi luovuttamista.

Jotkut olivat sitä mieltä, että jos verotulot ovat pieniä, niin silloin valtion menojenkin pitää olla pieniä ja vanhojen hyvinvointivaltioiden kaikkia palveluja, kuten tämän hetkisiä massiivisia yritystukipakettaja länsimaissa, on turha odottaa. Tämä kuulostaakin järkeenkäyvältä. Toiset taas liputtivat yritysverotuksen puolesta. Äänekkäimmin asiasta on puhunut Arengufondin hallituksen puheenjohtaja Indrek Neivelt. Hyvänä pidettiin myös kuluttamisen verottamista ja välillisiä veroja. Niitä on myös IMF suositellut Latvialle. Mitä siis tehdä? Valtiovarainministeri Ivari Padar sanoi Äripäevassa, että vuonna 2010 verotus on takuuvarmasti käsittelyssä. 

Millainen Viro olisi nyt, jos verotus olisikin ollut progressiivisen ja yrityksiä olisi verotettu?

Ja millainen maa olisi tasaveron Suomi?

______________

Kuvassa aurinkoinen Tallinna Lasnamäelle päin.

Kirjoitin taannoisessa blogi-merkinnässäni Kehittyvien maiden valuutat ovat heikentyneet seuraavaa:

Viron pääministeri Andrus Ansip on varma, että Viron valtion tähänastiset kululeikkaukset riittävät. Onkohan näin? Budjetin tulopuoli perustuu liian optimistisille arvioille ensi vuoden työllisyyden ja yksityisen kulutuksen kehityksestä.

On ikävää olla oikeassa.

Perjantaina 9.1.2008 Äripäev kertoo laajasti joulukuun verokertymän vähäisyydestä. Arvonlisäveroja oli kertynyt viime vuoden samaan jaksoon verrattuna -31,6 prosenttia vähemmän. Tämän vuoden 2009 budjetin toteutuminen pienellä miinuksella on näin vähäisillä verokertymillä epärealistinen. Maastrichtin kriteerien täyttäminen budjettivajeen osalta (enintään 3 prosenttia) näyttää nyt kaukaiselta haaveelta. Äripäev toteaa, että verokertymien vähäisyys sai poliitikot sanattomiksi. 

Viron budjetin tulopuolen suurimmat erät ovat sosiaalimaksut ja arvonlisäverotulot. Yritysverohan on O prosenttia ja tulovero on 21 prosentin tasavero. Karkeasti yksinkertaistaen Virossa budjetin tulopuoli perustuu kulutukseen. Jos virolaiset eivät kuluta, ei arvonlisäverotuloja kerry.  Entinen valtiovarainministeri Taavi Veskimägi toteaa Äripäevassa sattuvasti: “Toisen laineen efekti on vasta tulossa. Kun arvonlisäverotulojen väheneminen on jo nähtävissä, niin sosiaalimaksujen ja verotulojen lasku on vasta tulossa.”

Viron verotuksen rakenne auttoi Viron 1990-luvulla nopean kehityksen tielle, mutta laskukautena verotulojen riippuvuus kulutuksesta tekee budjetista haavoittuvaisen.  

Viime aikoina yhä useammat virolaiset kommentaattorit ovat haikailleet IMF:n suuntaan sillä tiedossa on, että Latvia on joutunut tekemään tiukkoja leikkauksia IMF:n pakottamana. Jotkut kommentaattorit ovat sitä mieltä, että IMF:n koirakoulu saisi Vironkin tekemään kivuliaat leikkaukset, joihin omat poliitikot eivät pysty.

Toivottavasti virolaiset saavat ikävät budjettileikkaukset tehtyä ihan itse.

 

Viron valtion budjetti on kursittava kasaan. Miten se tehdään?

Äripäev-lehden mukaan hallituksessa suunnitellaan, että majoitusalan arvonlisäveroa nostettaisiin nykyisestä 5 prosentista 18 prosenttiin. Asiaa ei ole vielä lopullisesti päätetty, mutta se näyttää todennäköiseltä.

Näin rasitetaan sitä talouden alaa, jolla menee vielä paremmin. Ja tapetaan pienempiä hotelliyrittäjiä. Ja karkoitetaan turisteja. Viron hotelli-ja ravintola-alan liiton puheenjohtaja Felix Mägus on ymmärrettävästi tuominnut asian. Samoin tuntemani hotellialan ihmiset.

Ymmärrän kyllä, että budjetin tasapainottaminen on äärimmäisen tärkeää. Mutta pitääkö budjetti saada tasapainoon tällä tavoin? Valtion kassaan saadaan rahaa, mutta samalla pienennetään matkailualan tuloja.

Äripäev-lehden mukaan vuonna 2007 turistien määrä väheni Virossa 2 prosenttia verrattuna vuoteen 2006. Samaan aikaan maailmalla turistien määrä nousi 4 prosenttia. Suomalaisten turistien määrä on vähentynyt jo kolmatta vuotta peräkkäin.  Suomalaisten osuus Viron matkailijoista on 40 prosenttia. Syitä turistien määrän laskuun on monia, mutta hintatason nousu on varmasti yksi suurimmista syistä. Vai mitä?

 

 

Tallinnassa on paljon eri tasoisia hotelleja. Viime vuoden aikana Tallinnassa on avattu uusia hotelleja ja samaan aikaan turistien määrä on ollut laskusuunnassa.