Tanskalais-eestiläisen kauppakamarin joulujuhlissa opin uuden joululeikin nimeltään Pakkespil. Leikkiä leikitään laajasti tanskalaisissa kodeissa ja yritysten pikkujouluissa. Haluan jakaa tämän tanskalaisen joulutradition kanssanne raskaan talousvuoden kevennykseksi.

Leikki menee näin.

Jokainen tuo joulujuhlaan mukanaan ainakin yhden lahjan. Juhlaväki istuutuu pöydän ympärille ja lahjat kootaan pöydän keskelle. Pöydän ympärillä olijat heittävät vuorollaan arpakuutiota. Jos juhlavieras saa noppaluvun kuusi, saa hän vapaasti valita itselleen minkä tahansa pöydän keskellä olevista lahjoista. Noppaa heitetään, kunnes kaikki lahjat pöydän keskeltä on otettu. Tässä vaiheessa tilanne voi hyvin olla sellainen, että joillakin pöydän ympärillä olijoista on useampi lahja ja joillakin ei ole mitään. 

Mutta – leikki ei suinkaan pääty tähän - nopan heittoa jatketaan. Jos juhlavieras nyt saa noppaluvun kuusi, saa hän ottaa, tai oikeammin sanottuna varastaa, keneltä tahansa minkä tahansa lahjan. Näin jatketaan kunnes munakello soi tai leikin tuomari viheltää pilliä. Leikki on päättynyt ja mitään ei ole enää tehtävissä. Leikkijät saavat pitää sillä hetkellä edessään olevat lahjat. Joillakin juhlijoista on kasa lahjoja ja joillakin ei ole mitään.

Tanskalaiset selittivät iloisina ja posket hehkuen, että leikki useimmiten päättyy siihen, että lapset itkevät ja aikuiset suuttuvat.

Esimerkiksi minun pöydässäni kaksi vierasta jäi täysin ilman lahjoja, minä sain Tallinnan eläintarhan ensi vuoden kalenterin, vierustoverini kynän ja yksi vieras sai tanskalaista olutta ja kaksi pullollista viiniä. Tunnustan leikin loputtua harmistuneena mulkoilleeni pöytämme parasta varasta.

En ole varma, onko hyvä, että leikki leviää tuuliselta Jyllannin niemimaalta laajemmalle. Onko teillä kokemuksia vastaavista rauhaa rakastavista joululeikeistä?   

Lämmintä joulumieltä ja rauhaisaa joulunaikaa. Ja suuret kiitokset kuluneesta vuodesta!