Mikä on turvallisin sijoittamisen muoto?

En ollut uskoa korviani, kun keskustelin ohimennen erään ns. kansan syvien rivien edustajan kanssa säästämisestä. Virolaismies kysyi minulta, kannattaako kovalla työllä ansaitut rahat pitää kruunuissa vai euroissa.

Koska olin vapaalla, en lähtenyt laajasti selvittämään Viron talouden nykytilaa ja enkä sitä, että valuutta on uskon asia ja että Virossa kansalaiset ja yhteisöt ovat näihin päiviin asti kiitettävästi tallettaneet varojaan kruunuissa, enkä myöskään sitä, mistä johtuu kruunuista saatavan talletuskoron (yön yli-korko 4,60 %) ja vastaavan eurokoron (0,55 %) ero. Vastasin sensijaan varovasti, että ulkomaalaisena itse pitäisin ylimääräiset rahat pankkitilillä varmuuden vuoksi euroissa.

Muistutan taasen Viron pankkijärjestelmän erinomaisuudesta, jonka seurauksena kaikki virolaiset tilit ovat monivaluuttatilejä, jolloin niillä voi yhtäaikaa olla mitä tahansa vaihdettavaa valuuttaa. Sanon asian vielä toisin päin, Suomessa jokaista valuuttaa kohden pitää avata oma tilinsä, Virossa samalla tilillä voi olla yhtäaikaa kruunuja, euroja ja mitä tahansa muutakin valuuttaa. Virolainen pankkitili on siten erittäin kätevä.

Virolaismiehen ratkaisu yllätti täysin. Mies kertoi pitävänsä rahansa euroissa käteisenä kotonaan.

Hyvä, olimme samoilla linjoilla valuutan suhteen, mutta – eikö häntä huolettanut varkaus tai tulipalo tai jokin muu onnettomuus? 

Ja vielä tärkeämpi kysymys, mikä oli hänen luottamuksensa pankkijärjestelmään?

Uskon ja toivon, että keskustelukumppanini sijoituskäyttäytyminen on harvinaista tämän päivän Virossa. Muinaisessa Suomessa sukanvarsisäästäminen oli yleistä, nykyään tuiki harvinaista.

Kyllä pankkeihin pitäisi sen verran voida luottaa, myös Virossa.

 

 

Kuvassa SEBPankin komean pääkonttorin lasiseinää Tallinnan keskustassa.

Kaikki kyselevät, milloin talouden pohjakosketus on saavutettu. Yhtä mieltä ollaan siitä, että vuosi 2009 on heikoin ja sitten alkaa jonkinlainen nousu, onko se hidas vai vähän nopeampi, sitä ei kukaan tiedä.Tällä viikolla ehdittiin maailmalla jo hetken iloita osakekurssien nousun yrityksestä. Kuten hyvin tiedämme, osakekurssit virkoavat ensin, koska ne ennakoivat tulevaisuutta noin puolta vuotta aikaisemmin. Mitä mieltä te olette tulevan nousun ajankohdasta ja käyrän muodosta?

Milloin sitten on oikea aika sijoittaa Baltiaan?

Onneksi en ole tällä palstalla liiemmin sijoitusneuvoja jaellut, koska arvioin pörssin ja kiinteistömarkkinan yliarvostetuiksi. Oma aivan henkilökohtainen näkemykseni on, että tänä vuonna jossakin vaiheessa, mutta ei ihan vielä, voi tulla hyviäkin mahdollisuuksia. Tämä on tietenkin aivan liian yleistä jutustelua ja oikea ajankohta riippuu monesta tekijästä. Paras kauppa syntyy, kun vastapuoli on epätoivon partaalla ja hädänalaista tilaa päästään maksimaalisesti käyttämään hyväksi ja ihan niin pitkällä ei Virossa vielä olla. Varastot ovat uusia autoja sekä käytettyjä liising-autoja täynnä, pörssi hakee pohjia ja kiinteistöhinnat laskevat edelleen. Kauppojen ikkunoissa on alennus-ja tyhjennysmyynti-ilmoituksia.

Perjantaina 27.3.2009 ilmestyneessä Äripäevassa oli juttua Viron tammikuun 2009 vienti-ja tuontitilastoista, jotka näyttävät todella synkiltä. Tammikuussa 2009 Viron vienti supistui 29 prosenttia verrattuna edellisen vuoden tammikuuhun. Äripäevassa haastatellut yrittäjät odottavat lukujen tasaantumista. Kun tarkemmin katselee viennin ja tuonnin rakennetta, on valitettavasti nähtävissä, että vienti tulee vieläkin supistumaan, koska tuonti tärkeimmistä kaupankäyntimaista on laskenut vielä enemmän (36 prosenttia). Positiivista asiassa on se, että kauppataseen vaje supistui, mutta tämä on lyhytaikainen ilo.

Todennäköistä on siis, että Virossa vienti tulee supistumaan edelleen, jonka seurauksena työttömyys kasvaa, kulutus supistuu ja verotulot vähenevät.

Kuulostaa suomalaisen sijoittajan näkökulmasta valitettavan hyvältä.

Viime aikoina on liikkunut huhuja myös Baltiassa toimivien pankkien ympärillä. Kohteliaana pankkiirina en tietenkään lähde kommentoimaan niitä. Enhän voi niistä mitään yli lehtitietojen tietääkään. 

Yhtä kaikki huhujen voima on yllättänyt. Ennen vanhaan, ennen nykyaikaista reaaliaikaista tiedonvälitystä, ihmiset saivat osan tiedoistaan suupuheiden välityksellä ja huhuilla oli vaikutusta. Mikä paikkaansa pitävyys huhuissa on ja miten ne syntyvät? Ja mikä on huhujen rooli nykyaikaisessa tiedonvälityksessä? 

Rikkinäinen puhelin oli lapsuuden hauskoja leikkejä. Toisaalta ihmisten mielestä kulunut sanonta ”ei savua ilman tulta” on totta. Minusta tuntuu, että täällä Virossa kuulopuheet otetaan vakavammin kuin Suomessa siksi, että Neuvostoliiton aikaan suustasuuhun tiedonvälitys saattoi välillä olla ainoa luotettava tiedonvälityksen keino.

Mutta asiaan. Koko maailmaa on viime aikoina kiinnostanut talletussuojakysymykset. Yhdysvaltain demokraattien presidenttiehdokas Barack Obama haluaa nostaa amerikkalaisten talletussuojaa. Euroopassa halutaan myöskin yhdenmukaistaa eurooppalaisten talletussuojaa. Eikä syyttä.

Hyvänä esimerkkinä erilaisista talletussuojista on Viro. Viron pankkien talletussuojan taso poikkeaa yllättävän paljon toisistaan johtuen pankkien erilaisesta juridisesta asemasta.

Swedpank (entinen Hansapank) ja SEBpank (entinen SEB ûhispank) ovat virolaisia luottolaitoksia. Niitä ja muita Virossa toimivia luottolaitoksia koskee Viron lakien mukainen talletussuoja. Talletussuojan mukaan talletukset on suojattu 313.000 Viron kruunuun (20.000 euroa) asti. Talletussuoja kattaa kuitenkin vain 90 prosenttia talletuksista.

Viron Sampo Pank on tämän vuoden kesäkuusta ollut Tanskan emopankin Danske Bankin sivukonttori. Tämä johtaa siihen, että Sampo Pankin talletussuoja on Tanskan lain mukainen. Talletukset on katettu 300.000 Tanskan kruunuun (noin 40.000 euroa) asti.

Viron Nordea Pank on puolestaan Suomen Nordea pankin sivukonttori ja sen talletussuoja on Suomen talletussuojasäännösten alainen. Suomessa yksityisten ja yritysten talletukset on katettu 25.000 euroon asti.

Virossa tallettajan on perehdyttävä sekä pankin taloudelliseen asemaan että pankin tarjoamaan talletussuojaan.

Ja talletuksen piti olla se yksinkertaisin sijoittamisen muoto.

 

 

Olympic Casinoon sijoittaminen on epäeettistä sijoittamista puhtaimmillaan, parhaimmillaan tai pahimmillaan, miten sen nyt haluaa sanoa.

Olen aikaisemmassa työssäni viettänyt hyvän aikaa eettisen sijoittamisen kysymysten parissa.  On väärin sijoittaa aseteollisuuteen, pornoon, tupakkaan tai uhkapeliin.

Mutta entä jos sittenkin sijoittaisi epäeettisesti? Edes vähän? Suomen pörssissä siihen ei ole mahdollisuutta, mutta Virossa siihen tarjoutuu tilaisuus.

Viron osakemarkkina on pieni, markkina on epälikvidi ja listatut yhtiöt ovat pieniä. Toimialahajautuksen mahdollisuus on kuitenkin olemassa. Ja kiinnostava sellainen.

Yksi mielenkiintoisimmista Tallinnan pörssin osakkeista on Olympic Entertainment Group.  Olympic Casino on aito virolainen vientituote. Olympic Casinolla on kasinoalan osaamista, jota se on menestyksellä vienyt Viron lisäksi naapurimaihinsa Latviaan ja Liettuaan. Kasino toimii lisäksi Puolassa,  Ukrainassa, Valko-Venäjällä, Romaniassa ja Slovakiassa.

Nyt kun osakemarkkina on alamaissa ja Viron osakemarkkina erityisesti, saattaisi sijoitusajankohta olla otollinen.

Olympic Casino ei ole sijoitus tulevaisuuteen. Ihmisten pelihimo on aina ollut suuri ja Itä-Euroopassa se on kansan vaurastuessa ja halutessa äkkirikkaaksi ehkä vieläkin suurempi. Esimerkiksi pokerin pelaaminen on maailmalla megatrendi, eikä se näytä laantumisen merkkejä. 

Samaan hengenvetoon on pidettävä mielessä, että Virossa on Eesti Päevalehden mukaan 60.000 ylivelkaantunutta ihmistä. Yli neljä prosenttiä virolaisista on siten ylivelkaantuneita. Määrä kuulostaa todella suurelta. Monet ovat ottaneet pikalainoja. Pikalainat eli SMS-lainat on Virossa iso sosiaalinen ongelma.

Merkittävä syy pikalainojen hurjaan menekkiin on joka puolelle levinneet kasinot ja niiden tarjoamat mahdollisuudet uhkapeliin.  Kasinoiden vaikutusta on yritetty estää kieltämällä kasinot asuintalojen pohjakerroksissa ja koulujen läheisyydessä.

Uhkapeliä ei ole koskaan pidetty hyvänä.  Virossa sillä on erityisen huono kaiku, koska virolaiset muistavat hyvin Avo Viiolin, joka pelasi vuosituhannen vaihteessa huikeat yli kahdeksan miljoonaa kruunua (noin puoli miljoonaa euroa) Eesti Kultuurikapitalin rahoja. Eesti Kultuurikapital on Viron valtion kulttuurille suunnattuja apurahoja jakava instituutio. Rahoja ei koskaan saatu takaisin ja tapahtumasarja johti silloisen kulttuuriministerin Signe Kiven eroamiseen. Viiol kirjoitti vankilassa ollessaan uhkapelikierteestään kiinnostavan kirjan.  

Uhkapelien kotimaassa Amerikassa kasinoyhtiöiden tulokset ovat laskeneet ja sama näkyy myös Olympic Casinon tuloksessa. Vanhan sanonnan mukaan kasinoala on suhdanteista riippumaton. Näin ei kuitenkaan ole. Taloustilanteen heikentyessä amerikkalaiset eivätkä muutkaan käy kasinoissa vanhaan tahtiin. Esimerkiksi MGM Mirage-yhtiön tulos on tänä vuonna romahtanut. Maailman toisiksi suurin kasinoyhtiö MGM Mirage operoi useita kasinoita Las Vegasissa. Kasinot eivät siis anna suojaa suhdanteita vastaan.  

Huomautan, ettei tämä ole ohje tai kehoitus sijoittaa kasinoihin – eettisesti tai epäeettisesti.   

 ____________

1. Olympic Casinon kyltti Tallinnassa

2. Suojeltu asuintalo Tallinnan Stockmannia vastapäätä Liivalaia-kadulla

3. Caesars Palace-kasino ja Stripin ihmisvilinää Las Vegasin kuumassa elokuisessa yössä 2008

 

 

MInulta on kysytty käytännön ohjeita pankkiasioiden tiimoilta ja alan ihmisenä jaan niitä mielelläni.

Suomalaisen on helppo avata pankkitili Virossa. Riittää, että käy itse paikan päällä valitsemassaan pankissa ja avaa sekä pankkitilin että arvo-osuustilin itselleen. Pankkitiliä ei saa auki Suomesta käsin. 

Mukana on oltava passi ja sehän on mukana matkassa muutenkin. Lisäksi täytyy huolehtia siitä, että hankkii tiliin internet-tunnukset ja tarvittaessa pankkikortin.

Nykyisten rahanpesusäännösten vuoksi pankkitilin avaamista voi joutua odottamaan jonkin aikaa. Virossa on joulukuussa 2007 tullut voimaan laki rahanpesusta ja sen noudattamisessa ollaan erittäin tarkkoja.  Mutta jos on hyvämaineinen kansalainen, niin tilin pitäisi aueta.

Pankkitiliä ja arvo-osuustiliä ei kuitenkaan kannata avata turhan takia. Erityisesti arvo-osuustilistä seuraa kuukausittaisia kustannuksia ihan niinkuin Suomessakin.  Täytyy siis tarkkaan miettiä, tarvitseeko tilin virolaisessa pankissa.  

Viron tileissä on parikin hauskaa ja hyödyllistä ominaisuutta, joita Suomessa ei ole.

Kaikki pankkitilit ovat automaattisesti monivaluuttatilejä. Se tarkoittaa sitä, että samalla tilillä on ikäänkuin taskuja eri valuuttoja varten. Näin samalla tilillä voi olla yhtäaikaa kruunuja, dollareita, euroja tai mitä tahansa muuta vaihdettavaa valuuttaa.  

Samoin tilillä voi olla eri pituisia määräaikaisia talletuksia eri valuutoissa.  Kaikki tämä siis samalla tilillä.

Viron pankkijärjestelmä on hyvin kehittynyt. Tiliominaisuudet ovat yksi esimerkki siitä, että Viro on ehtinyt Suomea edelle. Kun Virossa lähdettiin kehittämään pankkijärjestelmää 1990-luvulla puhtaalta pöydältä, ottivat virolaiset ennakkoluulottomasti uusimman teknologian käyttöön. Virolaisten ei ole tarvinnut rämpiä vanhojen toistensa päälle paikattujen ohjelmistoratkaisujen suossa.  

Tähän asti kaikki on helppoa.  Sijoituskohteiden valinta onkin jo ongelmallisempi juttu.

Talletuksia varten ei vielä tarvita arvo-osuustiliä, vaan talletukset tehdään internetin kautta pankkitilille, kuten äsken jo totesin.

Virolaisten pankkien maksamat määräaikaisten talletusten korot ovat olleet yleensä hieman suomalaisten pankkien talletuskorkoja korkeampia.  Eri valuuttojen talletuskorot selviävät hyvin pankkien nettisivuilta. 

Virossa on talletussuojalainsäädäntö, mutta kannattaa pitää mielessä, että pankkitalletusten riskiprofiili vaihtelee pankin luottokelpoisuuden mukaan. Joidenkin pankkien talletuksissa on enemmän riskiä kuin toisissa. Tarjotut korot ovat tästä jonkinlainen merkki.  Tässä en kuitenkaan ryhdy jakelemaan sijoitusneuvoja tai -kieltoja.

Esimerkiksi BIG-pank tarjoaa muhkeaa 8 prosentin korkoa vuoden kruunutalletukselle. Pieni Krediidipank puolestaan tarjoaa kuuden kuukauden kruunumääräiselle talletukselle 6,05 prosenttia ja euromääräiselle 4,50 prosenttia korkoa. Uusi asiakas saattaa saada jopa 10 prosentin koron vuoden talletukselle.  Nämä korkotarjoukset on huomattu myös Suomen puolella. Kehoitan kuitenkin, varmuuden vuoksi, tutustumaan lähemmin pankkien tilinpäätöksiin ja toimintaan ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

 

 

Vertailun vuoksi mainittakoon, että tanskalaisomisteinen Sampo Pank tarjoaa kuuden kuukauden euromääräiselle  talletukselle 4,60 prosentin korkoa ja saman mittaiselle kruunumääräiselle talletukselle 6,00 prosentin korkoa.

Eri valuuttojen korkoero selittyy mm. valuuttoihin liittyvillä kysyntä-ja tarjontatekijöillä puhumattakaan devalvaatio-ja inflaatio-odotuksista (ks. merkintäni devalvaatiosta). 

Sijoitettavien summien kannattaa olla sen verran suuria, että korkotuotot ylittävät Suomesta saatavan tuoton, kun niistä on vähennetty rahan siirtokustannukset Suomesta Viroon ja takaisin. 

Valuutanvaihtokustannukset täytyy myös ottaa mukaan laskelmaan, jos talletus on tehty muussa valuutassa kuin eurossa.

Myös verotus on syytä pitää mielessä.