Perjantaina 20.2.2009 Latvian pääministeri Ivars Godmanis päätti erota nostaakseen kansan luottamusta poliittista johtoa kohtaan. Uutinen ei ole viimeaikaisten uutisten valossa mitenkään yllättävä, mutta kuitenkin valitettava.

Danske Bankin ekonomisti Lars Christensen analysoi tilannetta pikakommentissaan. Ilman tiukkaa ja toimivaa hallitusta on Latviassa vaikea toteuttaa IMF:n tukipaketin kovia ehtoja. Jos kovat leikkaukset ja uudistukset jäävät uudelta hallitukselta toteuttamatta, voi latvian latin eurokytkös joutua vaakalaudalla. Jos lati murtuu, niin seuraukset voivat olla ikäviä myös muille läheisille valuutoille.

Tämän päiväisessä Äripäevassa oltiin myös huolissaan Latvin tilanteesta. Vaikutukset ovat ulottuneet Ruotsiin asti. Ruotsin kruunu heikkeni perjantaina ja Swedbankin kurssi laski.

Uudet neuvottelut Latvian hallituksen muodostamisesta alkavat heti tänään maanantaina. Toivottavasti uusi hallitus saadaan muodostettua pikaisesti ja toivottavasti se jatkaa IMF:n tukipaketin toteuttamista.

Äripäevassa on tavan takaa kritisoitu Andrus Ansipin hallitusta, mutta nyt ääni kellossa on muuttunut varovaisemmaksi.  Äripäevassa on huomattu, että ehkä vara vanhassa sittenkin on parempi kuin pakan sekoittaminen. Samalla on todettava, että Virossa luottamus poliitikkoihin on pysynyt korkealla eikä romahtanut niinkuin Latviassa on käynyt. 

Huomenna 24.2.2009 on Viron itsenäisyyspäivä ja Viro täyttää 91 vuotta. Odotan kovasti presidentti Toomas Hendrik Ilveksen puhetta. Mitä hän sanoo kansalaisilleen näinä haastavina aikoina?

Paljon onnea Viro!

 

 

Paremman tekemisen puutteessa suunnittelin retkeä Latviaan. Viisas äitini oli huolissaan, kun kerroin aikeestani. “Ethän sinä sinne voi mennä, siellä on vaarallista, niin luki Helsingin Sanomissakin.” Hämmentyneenä kaivoin mainitun lehden esiin (lauantai 31.1.2009, sivu D2). Toden totta, Tapani Rintamäki kirjoittaa kolumnissaan seuraavasti:

“Ajelu vieraassa suurkaupungissa sateisena perjantai-iltana on mahtava keino muuttaa huolettomuutta huoleksi. Kyllä me kyselimme paikallisilta, mutta sinä iltana Riiassa ei ollut yhtään raitista ihmistä, joten vastaukset olivat sfinksimäisiä, maustettuina lievällä agressiivisuudella. Ilmassa oli jotain uhkaavaa, eikä se johtunut pelkästään sadepilvistä.”

Mikä ihme siinä on, että Baltia nähdään edelleen russofobisten silmälasien läpi? Vai onko olemassa joukko baltofobeja?

Rohkaisin mieleni ja toteutin retkeni, sillä en ole koskaan pelännyt Baltiassa. Kaikista mielenosoitusuutisista huolimatta voin vakuuttaa, että arkinen elämä jatkuu Latviassa.

Pintapuolisten havaintojeni mukaan tyhjien liikehuoneistojen määrä on lisääntynyt, mutta sama ilmiö on havaittavissa myös Tallinnassa. Jäljelle jääneissä kaupoissa tuntuu kaikissa olevan alennusmyynti. Kerjäläisten ja kaupustelijoiden määrä on kasvanut sellaisillakin Riian kulmilla, missä heitä ei aikaisemmin ollut. Katumaastureiden määrä on sen sijaan pysynyt ennallaan.

 

 

Kaupungilla liikkuessa on siten aistittavissa, että Latvian taloudella on ongelmia. Latvian keskuspankki ennustaa tämän vuoden BKT:n supistuvan noin 7-8 prosenttia.

Vielä suurempi ongelma on kansalaisten täydellinen luottamuspula poliitikkoihin. Riiassa asuva asianajaja Pekka Puolakka kertoi, että äsken ilmestyneen tutkimuksen mukaan 92 prosenttia latvialaisista ei luota poliitikkoihinsa. Lukua on kieltämättä korkea ja sen todistaa oikeaksi viime aikaiset mielenosoitukset. Viimeksi traktorit tukkivat kaupungin tiet. Latvian hallitus tosin sai viime viikolla jatkaa selvittyään epäluottamuslauseäänestyksestä.

Pessimistisimmät tuomiopäivän enkelit pelottelevat, että Latvian talous kaatuu IMF:n tukipaketista huolimatta. Tällaiset väitteet ovat niin rankkoja, ettei niihin pidä ottaa kantaa. Latvian selviäminen talousvaikeuksistaan ja poliittisesta kriisistaan on tärkeää, koska Latvian selviäminen on Baltian yhteinen asia. Vaikka Baltian taloudet eivät ole toisistaan merkittävästi riippuvaisia, on psykologinen kytkös olemassa ja yhteen maahan kohdistuva luottamuspula voi valitettavasti tarttua naapureihinkin.

Talouden ongelmat heijastuvat Latvian latiin, joka on Baltian valuutoista eniten paineessa. Kuten muistamme latin irroittaminen eurokytköksestä ei ollut IMF:n edellytyksenä talouden tukipakettia solmittaessa. Latvialla on naapureidensa tapaan tähtäimessä euro niin pian kuin mahdollista ja valuutan devalvoiminen ei maiden hallituksille yksinkertaisesti tule kysymykseen. Pienenä yksityiskohtana mainittakoon, etten saanut Virosta lateja vaihdettua, mutta kysymys on varmasti puhtaasta sattumasta, eikä sitä pidä tulkita merkkinä mistään. Riiassa valuutanvaihtopisteet noteeraavat latin kurssia tärkeimmissä valuutoissa entiseen tapaan.

 

 

 

Sen sijaan huomasin, että Latvian valtion haltuunottaman Parex pankin talletuskorot euro- ja latimääräisille talletuksille ovat huimat. Tämä johtuu tietenkin pankin omista ongelmista, mutta talletuskorot kuvastavat myös talouden yleisiä tekijöitä.

 

 

Palaan vielä lopuksi Tapani Rintamäen kolumniin. Hän kertoo matkastaan Jurmalaan seuraavasti:

“Jurmalan-junassa istui pari paidatonta, tatuoitua kundia heittämässä huulta ja tyhjiä vodkapulloja. Toinen loi lasisen katseensa minuun. “Where are you from?” Suomi oli ilmeisesti niin yllättävä vastaus, että kundin katse muuttui vielä lasisemmaksi, ennen kuin hän vaihtoi kohdetta ja rupesi huutamaan törkeyksiä sokealle miehelle ja paksulle naiselle.” 

Oma matkani Jurmalaan paikallisjunassa sujui rauhallisesti ja verkkaisasti sumuisessa maisemassa. Jurmalan lumista rantaviivaa pitkin kulki talvisäästä nauttivia latvialaisia. Lielupe joen jäällä pilkittiin ahkerasti. Suosittelen off season -kohteita arvostaville matkailijoille talvista Jurmalaa.

 

 

______________

1. Riian keskustaa.

2. Näyteikkuna Merkela ielalla.

3. Valuutanvaihtopiste Riian keskustassa.

4. Parex pankin konttorin ikkuna Jurmalassa.

5. Jurmalan rantaviivaa.

Kun virolainen haluaa päättää keskustelun tai selittää asian lyhyesti, aloittaa hän lauseen sanoilla:  “ûhesõnaga…”  eli suomeksi “yhdellä sanalla”, jonka jälkeen alkaa armoton selitys. Siis lyhyesti yhdellä sanalla, Latvian levottomuudet tiistaina 13.1.2009 ovat perin huolestuttavaa kehitystä monessa mielessä. 

Äripäev uutisoi Latvian levottomuudet otsikolla “Latvian oma pronssiyö”,  mutta kysymys ei suinkaan ole samanlaisista tapahtumista kuin Virossa huhtikuussa 2007, vaikka päältä katsoen ne näyttävät samanlaisilta. Iltauutisten kuvissa poliisin otteet olivat kovia ja meno muutenkin julmaa. Hyvä asia oli, että Latviassa mellakka saatiin nopeasti kontrolliin, eikä uusia mielenilmauksia ole tullut.

Latviassa tapahtumat alkoivat hallituksen vastaisesta mielenosoituksesta, joka riistäytyi käsistä ja lopuksi vieri vieressä mellakoivat venäjänkielinen väestönosa ja latvialaiset. Kohteena oli Latvian hallitus ja aiheena tyytymättömyys hallituksen politiikkaan.  Asiaa pahentaa Latvian tämän hetkinen heikko taloudentila, mutta tiedotusvälineiden mukaan se ei ollut levottomuuksien ainoa syy.

Voiko levottomuudet aikojen tiukentuessa toistua myös Virossa ja Liettuassa? Äripäevan mukaan Virossa uhka on olemassa, sillä esimerkiksi venäjänkielisen väestön asema on heikentynyt enemmän kuin vironkielisen väestön. Tosin suuri ero on siinä, että Virossa puolueilla on kannatusta kansan keskuudessa. Latviassa näin ei ole.

Toisaalta taas Virossa ei ole vielä nähty julkisen sektorin julmia leikkauksia niinkuin Latviassa. Viron valtion hyvinä aikoina keräämät reservit riittävät vuodeksi ja sen jälkeen rahat ovat Virossakin loppu. Kun leikkauksia toden teolla ryhdytään tekemään, voi ääni kellossa olla toinen.

Monet sanovat, että varkauksien ja petoksien määrät ovat jo lisääntyneet. 

En halua valittaa tai olla negatiivinen tuomiopäivän enkeli, mutta näyttää siltä, että ajat ovat kovenemassa. Nyt olisi vaihteeksi aika kuulla hyviä uutisia. Vai mitä?

Tänään on Liettuassa Vilnassa mielenosoitus. Toivottavasti se sujuu rauhallisesti.

 

 

Mainoksen teksti kuuluu seuraavasti: “Reformipuolue & IRL  – niiden politiikkana on lama. Eesti tarvitsee muutosta. Äänestä www.protest2009.eu. Keskustapuolue.”

 

 

Latvia juhlii tiistaina 18.11.2008 itsenäistymisensä 90-vuotispäivää. 

Olen tullut siihen johtopäätökseen, että vuosien 1917 ja 1918 tapahtumien on täytynyt olla todella jännittäviä. Kuten hyvin tiedämme, Venäjän vallankumousten jälkeen itsenäistyivät Suomi 6.12.1917, Latvia 18.11.1918, Liettua 16.2.1918 ja Viro 24.2.1918. Latvian ja Liettuan itsenäistymiseen vaadittiin myös Saksan myötävaikutusta.

Harvemmin tulee kuitenkin ajatelleeksi, että samoihin aikoihin itsenäistyivät Azerbaidzhan, Armenia, Ukraina ja Georgia, tosin vain muutamaksi vuodeksi. Unohtuiko joku joukosta? Reunavaltiot käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja Lenin antoi maiden irtautua. Suomi oli joukosta ainoa, joka pysyi koko ajan itsenäisenä.

Neuvostoliiton reunavaltioiden toinen itsenäistymisaalto on vähintäänkin yhtä mielenkiintoinen. Latvia uudelleen itsenäistyi 21.8.1991, kun Moskovassa oli 19 – 21.8.1991 meneillään vallankaappausyritys. Kumpi itsenäisyyspäivä on baltialaisille tärkeämpi? Kysymys on asenteellinen, sillä vastaus on selvä, tietenkin ensimmäinen.

Latvia juhlii itsenäisyyttään synkkien pilvien alla. Talous on kuralla ja näkymät ensi vuodelle ovat kauniisti sanottuna haastavat. Latviassa on juuri ehdoin tahdoin hyväksytty 1,5 prosenttia alijäämäinen budjetti, vaikka valuutan eurokuntoisuuteen saaminen edellyttäisi budjettikuria. Ikävintä on, että korkean inflaation, suuren vaihtotaseen vajeen ja yleisen epäluottamuksen vuoksi lati on kovassa paineessa. Latvian keskuspankki on toistuvasti tehnyt tukiostoja ja Latviassa puhutaan jo varsin yleisesti devalvaatiosta todennäköisenä tapahtumana.

Talouden alamäki on pitkässä juoksussa pieni murhe. Positiivisiakin asioita on. Ainakin Latvian ja Venäjän rajat ovat kunnossa. Latvian ja Venäjän välinen rajasopimus on ratifioitu ilman lisäyksiä tai viittauksia Tarton rauhansopimukseen, joihin Viro puolestaan on vedonnut.

Latvialaiset ovat sitkeitä ja edistys uudelleen itsenäistymisen alkuajoista tähän päivään on ollut hämmästyttävän nopeaa.

 

Juhlapäivää vietetään Latviassa monin tavoin. Latvian presidentti Valdis Zatlers pitää Vapauden patsaalla puheen ja Riian keskustassa Daugava-joella on illalla ilotulitus. Olen ollut huomaavinani, että Baltiassa ilotulituksia järjestetään paljon useammin kuin pohjoisessa Suomessa. Jos ilotulitus on puoliksikaan niin hieno, kuin se on Riian kaupungin elokuisilla syntymäpäivillä, on luvassa komea näytös.

Vielä kerran, paljon onnea Latvia!

 

 

 

Baltic Business News kertoi sunnuntaina 9.11.2008, että Latvian valtion omistama pankki Latvijas Hipoteku un zemes banka on ostanut Parex pankista 51 prosentin osuuden kahden latin (noin 2,9 euron) hinnalla. Latvian valtio otti siis Parex pankin haltuunsa.

Parex pankki yksi kolmesta suurimmasta pankista Latviassa. Parex pankki on siinä mielessä erikoinen ilmestys suurimpien Baltian pankkien joukossa, että se on paikallisen pääoman omistama, kun muut suuret pankit ovat ulkomaisen, pääosin ruotsalaisen, pääoman omistuksessa. Latviassa 23 pankkia, joista osa on kotimaisessa omistuksessa.

Luottoluokittaja Moody’s laski perjantaina 7.11.2008 Latvian valtion luottoluokitusta A3:een (vielä ns. investment grade -luokitus) ja varoitti pankkisektorin ongelmista. 

Parex pankki kertoo olleensa vuonna 2007 Latvian markkinajohtaja talletuksissa 17,9 prosentin markkinaosuudella. Markkinaosuus taseella mitattuna oli 14,6 prosenttia ja lainoilla mitattuna 11,7 prosenttia. Tällä hetkellä Parex pankki tarjoaa 9,5 prosentin korkoa vuoden latimääräiselle talletukselle.

Toivottavasti Parex pankin haltuunotto jää yksittäiseksi tapahtumaksi Latviassa. Tärkeää olisi, että pankin haltuunoton vaikutukset Latvian latiin jäisivät hallittaviksi. Ja vaikutukset muihin Baltian valuuttoihin jäisivät pieniksi.

On ikävää, että Baltian talouksien ongelmat sattuivat samaan aikaan maailmaa ravistelevan finanssikriisin kanssa. Pelissä on ollut huonoa tuuria.  

Toisaalta – miten taloudessa tai pelissä menee silloin, kun ruvetaan puhumaan toivosta ja tuurista?

 

 

Riika on hieno kaupunki. Tällä kertaa olin Riiassa Viron suomalaisyrittäjien klubin SEKE:n mukana tapaamassa Riian suomalaisen kauppakillan edustajia.

Latvian taloudella menee aina vaan huonosti. Heinäkuun inflaatio oli vain 16,7 prosenttia, kun se korkeimmillaan toukokuussa oli 17,9 prosenttia. Luku on kyseenalainen tämän vuoden Euroopan ennätys. Koko vuoden inflaation odotetaan olevan siinä 16 prosentin paikkeilla. Talouskasvu on vaisua. Dansken analyytikot odottavat tästä vuodesta negatiivisen kasvun vuotta. Vaihtotaseen vaje on ollut murheellinen (-22,9 prosenttia 2007), mutta kulutuksen pysähtymisen myötä vaihtotaseen vaje pikkuhiljaa pienenee (odotus tälle vuodelle -15,3 prosenttia).

Suomalaiset yrittäjät kertoivat meille, ettei meno voi jatkua näin. Samaa on tosin puhuttu jo pari vuotta, mutta rysähdystä ei ole tullut. D-kirjaimella alkavaa sanaa pelätään Latviassa edelleen. Näitä teemoja olen pyöritellyt aikaisemminkin merkinnöissäni Devalvaatiopeikko Virossa, Latviassa ja Liettuassa ja On syytä tarkkaavaisuuteen.

Latvian taloudesta olisi hyvä saada jotakin selvyyttä, sillä se heijastuu Viroon ja Liettuaan. Miksi Latvian taloudesta on niin vaikea saada selvää?

Latvian lähihistoria on vielä rankempi kuin Viron. Neuvostomiehityksen aikana Baltian venäläistämisprojekti ehti Latviassa kaikista pisimmälle. Latvian asukkaista (2,3 miljoonaa) on noin 700.000 venäläistaustaista.  Oman kapean kokemukseni perusteella tuntuu siltä, että venäläisten asenne Latviassa on erilainen kuin Virossa. Latvianvenäläiset ovat rikkaampia kuin vironvenäläiset naapurinsa.

Latviassa liikkuu paljon venäläistä rahaa. Venäläiset ovat ostaneet niin vanhasta kaupungista kuin Jurmalastakin paljon arvokiinteistöjä.  Aikaisemmin Latvian pankeissa pestiin rahaa. EU-maana Latviassa on voimassa rahanpesun estävä lainsäädäntö ja tilanne rahanpesun rintamalla on parantunut, mutta yhtä kaikki venäläisen rahan vaikutus Latviassa on näkyvä. Autot Riian kaduilla ovat, jos mahdollista, vielä isompia ja hienompia kuin Tallinnassa.

Toinen syy Latvian talouden läpinäkymättömyyteen on harmaa talous. Latviassa työntekijät pyytävät vieläkin palkkoja pimeänä. Noin vuosi sitten tuli voimaan säännös, jonka mukaan pankkien asuntoluotonannon piti perustua pankkitilille tuleville palkkatuloille. Tämä romahdutti hetkeksi asuntolainanmyönnön, koska kansalaisilla ei ollut näyttää riittäviä palkkatuloja pankkitileillään.

Latviaa hyödytti Viron pronssisoturimellakka. Venäjän transiittoliikenne siirtyi osittain Latvian kautta kulkevaksi. Mielenkiintoinen yksityiskohta, joka kuvastaa Venäjän ja Latvian läheisiä yhteyksiä on se, että nyt jopa pienestä Liepajan satamakaupungista voi lentää suoraan Moskovaan.

Riiasta lentoyhteydet muualle maailmaan ovat Baltian parhaimmat. Halpalentoyhtiöt lentävät Riikaan ja turistien määrä on nousussa. Riika on keskellä Baltiaa ja se on Baltian suurin kaupunki. Monien kansainvälisten yhtiöiden Baltian pääkonttorit ovat Riiassa. Suomalaisia asuu silti Riiassa yllättävän vähän. Kauppakillan sihteeri Kalle Hirvosen mukaan määrä jää alle sataan.

Onko Riika Baltian pääkaupunki? Mitä mieltä olette?

 

___________________________

1. Latvian tiedeakatemia Riiassa

2. Riian keskusta ja vanhakaupunki Reval Hotel Latvijan yläkerroksista nähtynä.