Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves kävi viime viikolla 13.1-15.1.2009 virallisella vierailulla Bakussa, Azerbaidzhanissa. Kysymyksessä oli ensimmäinen kerta, kun Azerbaidzhanin presidentti Ilham Aliev ja Viron presidentti Ilves tapasivat toisensa maiden uudelleen itsenäistyttyä. Matkalla mukana oli perinteiseen tapaan virolaisten yritysten edustajia, heidän joukossaan myös yksi suomalainen, Seth Lackman Viron Ericssonilta.

Jotkut saattavat muistaa, kuinka innoissani olin Azerbaidzhanista Bakun matkan jälkeen. Azereilla on öljyä ja siten rahaa ja kova tarve kehittää maataan korruptiosta ja puolidiktatuurista huolimatta. Virolaisilla taas on tietoteknologia osaamista. Seth Lackman kertoo, että “tie on pitkä ennen kuin Viron IT-vienti nousee samalle tasolle kuin esimerkiksi Pohjoismaissa, mutta tahtoa ja osaamista on kyllä olemassa.”

Viro on maailman johtava tietoyhteiskunta. Tällä foorumilla Viron tietoyhteiskuntaosaaminen on jäänyt paitsioon ja korjataan se puute nyt. Virossa voi asioida monen viranomaisen kanssa internetissä, portaalin nimi on viroksi Riigiportaal osoitteessa www.eesti.ee. Muun muassa veroilmoituksen voi tehdä internetissä ja se on todella kätevää. Viimeisissä kaksissa vaaleissa on voinut äänestää internetin kautta. E-Estoniasta voi lukea enemmän Viron ulkoministeriön internet-sivuilta. Vuoden 2011 vaaleissa Virossa voi äänestää kännykällä - ensimmäisenä maana maailmassa. Annetaan kateellisten olla huolissaan tietoturvakysymyksistä. 

Eikö tässä ole loistava kahden kauppa? Virolaista IT-osaamista viedään maahan, jossa on rahaa. Yhteinen vieras kieli venäjä auttaa kommunikaatiossa. Yhteiset kokemukset suuren Neuvostoliiton reunavaltioina helpottavat yhteistyötä ja kulttuurierotkaan eivät tule täytenä yllätyksenä.

Toivottavasti virolais-azerbaidzhanilainen Business Forum osoittautuu tulokselliseksi eikä ole pelkkää sanahelinää.

__________________

Kuvassa bakulaisia miehiä iltapäiväteellä.

Vanhojen (vuodelta 2005) Unicefin tilastojen mukaan 40 prosenttia azerbaidzhanilaisista käytti puhelinta ja 8 prosenttia internetiä. Puhelimien osalta kehitys on ollut nopeaa, mobiilipenetraatio on nyt yli 50 prosenttia. Internet-yhteys sensijaan on edelleen vain joka kymmenennellä azerilla. Tilastoja voi myös tulkita niin, että azerit elävät reaalimaailmassa ja seurustelevat reaali-ihmisten kanssa, jolloin esimerkiksi teenjuontiin kavereiden kanssa jää aikaa.

 

 

Nykyään on muodikasta silloin tällöin matkustaa pienelle kaupunkilomalle johonkin mukavaan kohteeseen. Mietimme ystävättäreni kanssa, että voisimme syksyn piristykseksi mennä vähän toisenlaiseen paikkaan, jonne Virosta pääsisi helposti.

Georgian pääkaupunki Tbilisi karsiutui pois ymmärrettävistä syistä, myöskään ulkoministeriö ei suosittele sinne matkustamista. Hylkäsimme myös sotaisan Armenian pääkaupungin Jerevanin. Jäljelle jäi Azerbaidzhanin pääkaupunki Baku. Lensimme sinne kätevästi Baltic Airin ja Aeroflotin siivin reittiä Tallinna-Riika-Moskova-Baku.

Tallinna on muuten lentomatkustajalle oikea pussinperä. Helsinki ja Riika ovat lopullisesti ajaneet Tallinnan ohi ja uusi uljas Tallinnan lentokentän laajennus tuli liian myöhään. Lehdistä on voinut lukea Viron ns. oman lentoyhtiön Estonian Airin vaikeuksista. Oli niin tai näin, niin Tallinnasta on vaikea löytää suoria lentoyhteyksiä, esimerkiksi suorat lennot Berliiniin päättyivät marraskuun alusta.

Takaisin Azerbaidzhanin. Azerbaidzhan on Etelä-Kaukaasian vähän tunnettu helmi.  

Maan talous on öljyn avulla kasvanut 2000-luvulla erittäin kovaa vauhtia. Finpron tuore maaraportti antaa hyvän yleiskuvan maan tilanteesta. Bakussa on valtava kiinteistöbuumi, mutta suljettuna öljytaloutena näyttää siltä, että Azerbaidzhan kulkee maailmantaloudessa vastavirtaan. Talouden ilmiselvä positiivinen syke teki syysvierailun erityisen virkistäväksi muun maailman synkeiden talousuutisten keskellä.

Koska kysymyksessä on Baltia-aiheinen blogi, on luonnollisesti pohdittava, mitä yhteistä Azerbaidzhanilla ja Virolla on.

Molemmat ovat entisiä Neuvostoliiton osia ja kamppailevat neuvostoperinnön kanssa. Azerbaidzhanin ympäristöongelmat ovat merkittävät, siivota on pitänyt Virossakin.

Azerbaidzhanin rajat eivät ole selvät, ainakaan Armenian mielestä. Vuoristo-Karabahin kysymys on pitkään hiertänyt Azerbaidzhanin ja Armenian välejä. Armenia on miehittänyt osan Azerbaidzhanin lounaisrajaseutua. 

Muistettakoon, ettei Viron ja Venäjän välinen rajasopimus ole tullut voimaan. Tässä on tietenkin kysymys aivan eri asiasta, mutta joka tapauksessa myös Viron rajoista keskustellaan vielä monessa yhteydessä.

Sekä Viro että Azerbaidzhan ovat 2000-luvulla nauttineet ennennäkemättömästä taloudellisesta kasvusta. Tähän yhtäläisyydet talouden saralla jäävätkin. Viro kasvoi ruotsalaisen lainarahan avittamana ja Azerbaidzhan öljydollareiden voimin. Hyvin nopeaa talouskasvua on mitä ilmeisimmin vaikea hallita. Vai onko se mahdotonta? Azerbaidzhanin kasvu jatkuu lähivuosina, kun uudet öljyputket valmistuvat, vaikka öljyn matalammat maailmanmarkkinahinnat jäisivät ennalleen. 

Azerbaidzhanin erityinen ongelma on laajalle levinnyt massiivinen korruptio ja se on korruptiotilastoissa sijalla 158 kaikkiaan 180:sta maasta. Azerbaidzhanissa on käytännössä yksi puolue (YAP), jota johtaa isänsä Heydar Alievin jälkeen poika presidentti Ilham Aliev, joka äsken valittiin murskaavalla äänten enemmistöllä presidentiksi. Valtaapitävä eliitti päättää kaikesta ja maan elintasoerot ovat huimat. Valtion yhtiöiden yksityistäminen on lapsen kengissä. 

Virossa on yksityistäminen viety loppuun asti Eesti Energiaa lukuunottamatta. Viro on korruptiotilastoissa sijalla 27.

 

.

 

Öljymaana Azerbaidzhanin hintataso on erittäin korkea verrattuna paikalliseen viralliseen tulotasoon. Eri lähteiden mukaan puolet tai yli puolet maan taloudesta toimii virallisen talouden ohi. Tässä mielessä maa muistuttaa enemmänkin Latviaa, jossa sekä korruptiota että harmaata taloutta on paljon.

Turistikohteena Baku on mielenkiintoinen. Azerit ovat ystävällisiä, tunnelma Bakussa mukava ja turvallinen, ilmasto suotuisa ja arkkitehtuuri erikoinen sekoitus länttä ja itää. Silmämääräisesti olimme ainoat turistit – muut ulkomaalaiset tuntuvat olevan Bakussa jollakin asialla, yleensä energiaan liittyvissä töissä. 

Viimeistään Azerbaidzhanissa ymmärtää, kuinka suuri entinen Neuvostoimperiumi oli ja kuinka vääjäämättömästi sen oli hajottava. Erilaiset kulttuurit, kansat ja ilmasto-olosuhteet vetävät eri suuntiin.

Ja entisen Neuvostoliiton toisessa reunassa asuvana huomaa, että Neuvostoliiton joka kolkkaa yritettiin tosissaan viedä samaan muottiin – siinä onneksi onnistumatta.

Joissain maissa jäljet on melkein kokonaan siivottu pois, joissakin ne ovat vielä selvästi esillä. 

 

 

 

______________________

1. Taza Basaarin ystävällisiä kauppiaita.

2. Azerbaidzhanissa ajetaan vielä Ladoilla. Kuvassa Versace-liikkeen eteen parkkeerattuja autoja.

3. Kuvassa Kaspianmeren rannalla Bakun esikaupunkialueet, jotka oudosti tuovat mieleen Lasnamäen. Samanlaisia piippuja on Virossa.