Viihdyn erinomaisesti kauniissa vuokra-asunnossani Tallinnassa. Virolaiseen tapaan asuntoni on sisältä hienosti remontoitu, mutta julkiset tilat eivät kaikilta osin ole viimeisen päälle.

Sisääntullessa jotkut vieraani kommentoivat lievää hajua, johon itse olen tottunut. Putkiremonttia ei ole tehty ja viemäri löytyy kellaritasanteelta. Sepeli kuuluu asiaan.

Sisäpihan vanhat ja vaaralliset poppelit sahattiin poikki. Tämän jälkeen ilmestyi porraskäytävään listoja siitä, kuka asukkaista oli maksanut metsurille ja kuka ei.  Vähän ajan kuluttua sain postilaatikkooni kopioita karhukirjeistä, joita oli lähetetty vastaanhangoitteleville asukkaille. Sanankäänteet olivat värikkäitä ja sisälsivät kertomuksia vanhemmista vääryyksistä.

Joskus yläkerran naapurini pitää musiikkia liian kovalla. Toinen naapurini opasti minua kokemuksen rintaäänellä: “Katkaise sähköt, niin eiköhän musiikki vaikene.” Jokaisen huoneiston sähkötaulu on porraskäytävässä. En ole ryhtynyt toimeen, koska toistaiseksi yläkerran musiikki on lakannut illan pimetessä.

Ylimmän kerroksen naapurini kertoi minulle viime viikolla, että sateinen kesä on ikävä juttu, koska katto vuotaa. Kysyin häneltä, miksei kattoa korjata.  Sain vastaukseksi, ettei hänellä ole rahaa uuteen kattoon. Koska muita talossa asuvia asia ei haittaa, niin he eivät suostu rahoittamaan korjausta. Tällä hetkellä katto on osittain korjattu. Katon alapuolella olevalla asukkaalla on ollut varaa uuteen pellitykseen kuten kuvasta näkyy.

Mistä oikein on kysymys?

Virossa ei ole olemassa asunto-osakeyhtiöitä eikä siis asunto-osakkeita. Jokainen omistaa huoneiston eli korterin seinät, ikkunat, katon ja lattian fyysisesti. Siksi esimerkiksi samassa talossa saattavat kaikki ikkunat olla erilaisia.  Huoneistot merkitään rekisteriin (kinnistusraamat). Asuntokauppa tehdään notaarin luona.

Huoneistot muodostavat useimmiten korteriûhistun eli asuntoyhdistyksen. Korteriûhistu on erillinen oikeushenkilö, joka rekisteröidään, jolla on pankkitili, tilinpitovelvollisuus ja hallitus. Korteriûhistu voi esimerkiksi ottaa lainaa. Korteriûhistussa päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä ja se toimii aika lailla samalla tavoin kuin Suomen osakeyhtiölaki, josta mallia onkin otettu.

Minun talossani ei ole korteriûhistusta vaan huoneiston omistajien ûhisus. Sanan parin kirjaimen ero on pieni, mutta merkittävä. Ühisus ei ole erillinen oikeushenkilö, eikä sillä esimerkiksi voi olla omaa pankkitiliä. Naapuri kertoi, että meidän talossamme omistajat tekevät suuremmat päätökset yksimielisesti. Jos joku ei suostu päätökseen, sitä ei tehdä. Jos joku ei suostu maksamaan katon korjausta, niin tätä omistajaa ei siihen voi pakottaa. Näin ollen monet päätökset odottavat aikaa parempaa.