Pankkitili ja talletuksia Virossa?
Â
Â
MInulta on kysytty käytännön ohjeita pankkiasioiden tiimoilta ja alan ihmisenä jaan niitä mielelläni.
Suomalaisen on helppo avata pankkitili Virossa. Riittää, että käy itse paikan päällä valitsemassaan pankissa ja avaa sekä pankkitilin että arvo-osuustilin itselleen. Pankkitiliä ei saa auki Suomesta käsin.Â
Mukana on oltava passi ja sehän on mukana matkassa muutenkin. Lisäksi täytyy huolehtia siitä, että hankkii tiliin internet-tunnukset ja tarvittaessa pankkikortin.
Nykyisten rahanpesusäännösten vuoksi pankkitilin avaamista voi joutua odottamaan jonkin aikaa. Virossa on joulukuussa 2007 tullut voimaan laki rahanpesusta ja sen noudattamisessa ollaan erittäin tarkkoja. Mutta jos on hyvämaineinen kansalainen, niin tilin pitäisi aueta.
Pankkitiliä ja arvo-osuustiliä ei kuitenkaan kannata avata turhan takia. Erityisesti arvo-osuustilistä seuraa kuukausittaisia kustannuksia ihan niinkuin Suomessakin.  Täytyy siis tarkkaan miettiä, tarvitseeko tilin virolaisessa pankissa. Â
Viron tileissä on parikin hauskaa ja hyödyllistä ominaisuutta, joita Suomessa ei ole.
Kaikki pankkitilit ovat automaattisesti monivaluuttatilejä. Se tarkoittaa sitä, että samalla tilillä on ikäänkuin taskuja eri valuuttoja varten. Näin samalla tilillä voi olla yhtäaikaa kruunuja, dollareita, euroja tai mitä tahansa muuta vaihdettavaa valuuttaa. Â
Samoin tilillä voi olla eri pituisia määräaikaisia talletuksia eri valuutoissa. Kaikki tämä siis samalla tilillä.
Viron pankkijärjestelmä on hyvin kehittynyt. Tiliominaisuudet ovat yksi esimerkki siitä, että Viro on ehtinyt Suomea edelle. Kun Virossa lähdettiin kehittämään pankkijärjestelmää 1990-luvulla puhtaalta pöydältä, ottivat virolaiset ennakkoluulottomasti uusimman teknologian käyttöön. Virolaisten ei ole tarvinnut rämpiä vanhojen toistensa päälle paikattujen ohjelmistoratkaisujen suossa. Â
Tähän asti kaikki on helppoa. Sijoituskohteiden valinta onkin jo ongelmallisempi juttu.
Talletuksia varten ei vielä tarvita arvo-osuustiliä, vaan talletukset tehdään internetin kautta pankkitilille, kuten äsken jo totesin.
Virolaisten pankkien maksamat määräaikaisten talletusten korot ovat olleet yleensä hieman suomalaisten pankkien talletuskorkoja korkeampia. Eri valuuttojen talletuskorot selviävät hyvin pankkien nettisivuilta.Â
Virossa on talletussuojalainsäädäntö, mutta kannattaa pitää mielessä, että pankkitalletusten riskiprofiili vaihtelee pankin luottokelpoisuuden mukaan. Joidenkin pankkien talletuksissa on enemmän riskiä kuin toisissa. Tarjotut korot ovat tästä jonkinlainen merkki.  Tässä en kuitenkaan ryhdy jakelemaan sijoitusneuvoja tai -kieltoja.
Esimerkiksi BIG-pank tarjoaa muhkeaa 8 prosentin korkoa vuoden kruunutalletukselle. Pieni Krediidipank puolestaan tarjoaa kuuden kuukauden kruunumääräiselle talletukselle 6,05 prosenttia ja euromääräiselle 4,50 prosenttia korkoa. Uusi asiakas saattaa saada jopa 10 prosentin koron vuoden talletukselle. Nämä korkotarjoukset on huomattu myös Suomen puolella. Kehoitan kuitenkin, varmuuden vuoksi, tutustumaan lähemmin pankkien tilinpäätöksiin ja toimintaan ennen sijoituspäätöksen tekemistä.
Â
Â
Vertailun vuoksi mainittakoon, että tanskalaisomisteinen Sampo Pank tarjoaa kuuden kuukauden euromääräiselle talletukselle 4,60 prosentin korkoa ja saman mittaiselle kruunumääräiselle talletukselle 6,00 prosentin korkoa.
Eri valuuttojen korkoero selittyy mm. valuuttoihin liittyvillä kysyntä-ja tarjontatekijöillä puhumattakaan devalvaatio-ja inflaatio-odotuksista (ks. merkintäni devalvaatiosta).Â
Sijoitettavien summien kannattaa olla sen verran suuria, että korkotuotot ylittävät Suomesta saatavan tuoton, kun niistä on vähennetty rahan siirtokustannukset Suomesta Viroon ja takaisin.Â
Valuutanvaihtokustannukset täytyy myös ottaa mukaan laskelmaan, jos talletus on tehty muussa valuutassa kuin eurossa.
Myös verotus on syytä pitää mielessä.
Â
Â
Tagit: BIG, Krediidipank, Pankkitili, Sampo Pank, Talletus, Talletussuojalainsäädäntö






Tuleeko pienehkö, esim. 20 000 euron osakesalkun pyörittäminen Viron pörssissä suomalaiselle halvemmaksi kuin toimeksiantojen teko Suomesta käsin?
Ja harrastaako moni suomalainen piensijoittamista Viron kautta olevan pankkitilinsä kautta?
Hei,
Minulla on ollut sekä Hanapankissa että Sampopankissa (jo pari fuusitoa ennen nykyistä) pankki ja myös arvo-osuustili.
Kuten sanoit, kulut ovat vuositasolla merkittävät pienille summille.
Tilien nykyaikaisuus sen sijaan ei ole mikään peruste avata tiliä, mikäli pitää tärkeänä, että tili näyttää oikeaa saldoa. Hansapankin salkkuraportissa on kirjoitettuna, että tietoihin ei voi luottaa ja mikäli esim haluaa myydä, tulee selvittää oikea tilanne. Viime vuonna halusin myydä ja kävin kolme kertaa paikan päällä Tallinassa selvittämässä oikeaa tilannetta. Se ei lopuksikaan selvinnyt, vaan maksan veroa myyntivoitosta, mikä koskee osaketta, jota en ole koskaan omistanut.
Puhdas pöytä ei riitä, jos järjestelmä on susi.
Kiitos tiedosta “Kokenut”, täytyy valita sitten vaikka Suomessakin toimivaksi osoittautunut http://www.sampo.ee.
Onko muilla kokemuksia Viron arvopaperikaupasta?
Katsoin pankkien sivuilta nettikaupan transaktioiden hintoja, ja edulliselta näytti.
Olisikohan Virossa kansankapitalismi kuitenkin väkilukuun suhteutettuna yleisempää kuin meillä?
Jos ei viitsi tilinpäätöksiä lukea läpi, niin varmaan voi tiivistetysti sanoa, että BIG on kulutusluottoihin erikoistunut pankki, jolla taitaa olla suurin prosentti järjestämättömiä saamisia, jotakuinkin kymmenkertainen määrä suuriin toimijoihin verrattuna? Muutenkin taitaa BIG pankin profiili lähinnä vastata jotain Ellos-laina tyyppistä toimijaa, joka on vasta pari vuotta sitten muuttunut varsinaiseksi pankiksi? Muutenkin taitaa riskiin vaikuttaa se, että kyseessä on virolaiseen pääomaan pohjautuva pankki, jolla ei ole takana isompaa ulkomaista omistajaa, kuten on muilla isommilla toimijoilla? Krediidipankilla taitaa olla takana Bank Of Moscow?
Onko tuolla kaiken näkymisellä yhdellä tilillä jotain juridista merkitystä, sillä ei kai tuo sinällään eroa mitenkään siitä, että olisi yhteinen näkymä kaikkiin tileihin ilman että sitä ns identifioidaan varsinaisesti eri tileinä?
BIG on todellakin luototukseen erikoistunut pankki. Oli itse asiassa alunperin myös “pikavippaaja”, mutta vetäytyi siitä vedoten julkisuuskuvaan. taisi kuitenkin se seikkailu lähinnä aiheuttaa tappioita eikä niinkään kuoppaa norsun (heidän emo-eläimensä mainoksissa) kylkeen.
Pankki vetää todellakin kovalla riskillä ja jakaa pääomia aika löyhin ehdoin. Sinänsä mainittu Ellos-lainahan on itse asiassa Finaref Oy:n tuote. kyseisen yrityksen omistaa loppuviimein Credit Agricole, joka taitaa olla euroopan suurin retail bank jollain mittarilla. eli ei mikään ihan pikkukioski sekään.
BIG:stä tekee yrityksenä mielenkiintoisen se, että se taitaa olla viimeinen lokaalissa omistuksessa oleva pankki. Sen myynnistä on jo huhuiltu tovi, ja veikkaanpa että jotain tapahtuu lähitulevaisuudessa sen omistuspohjalle, sillä nyt voisi olla hyvä aika rahastaa tuokin kioski.
Virolainen kansankapitalismi taitaa olla vielä lapsenkengissään Suomeen verrattuna. Virossa on kyllä kansaa, mutta parikymmentä vuotta on aivan liian lyhyt aika kapitaalin kerääntymiseksi.
Käynnissä olevan laman yksi suurimpia tuhovaikutuksia tuleekin olemaan se, että se vähä oma pääoma mitä järjestelmään on saatu kerrytettyä viime vuosien aikana, pyyhkäistään hetkessä pois. 2000-luvun lainahuumassa liian monelta virolaiselta on unohtunut laina-käsitteen keskeinen piirre: se pitää maksaa pois, ennemmin tai myöhemmin, sekä hyvinä että huonoina aikoina.
Juha-Pekka Raeste, kiitos kysymyksistäsi. Esität vaikeita kysymyksiä, mutta niinhän päätoimittajan pitääkin.
Osakekaupan kustannusten osalta näyttää siltä, että jos pääsee Suomesta käsin tekemään netissä osakekauppaa, niin kustannukset ajavat aika samoihin Virosta käydyn nettikaupan kanssa. Mikäli käyttää Suomessa asiantuntijapalveluja, on tilanne toinen. Tällöin Viro on halvempi. Korjatkaa, jos olen väärässä.
Suomalaisten Virossa harrastaman osakekaupan laajuudesta en valitettavasti voi sanoa mitään.
Suurin osa virolaisista on vielä lainapuolella, kansa ei ole ehtinyt vielä vaurastua. Tämän päivän Äripäevassa kerrottiin, että Virossa on 100 000 piensijoittajaa. Viron väkiluku on karkeasti 1,4 miljoonaa. Valtion budjettikriisi on siirtänyt osakkeiden vuodeksi 2009 kaavaillun verovapauden hamaan tulevaisuuteen.
Kokenut, keskityin pankkitilien kehumiseen, en arvo-osuustileihin (www.e-register.ee).
Pankkitilien saldot ovat pitäneet paikkansa. Noin yleensä ottaen saldojen paikkansa pitävyys on suotavaa. Kokemuksesi kuulostaa ikävältä.
Sandcrab ja Foxcon, kiitos kommenteistanne ja selvityksistänne. Olette oikeassa. BIG on virolaisen pääoman omistuksessa eli 98 % virolaisista pankeista on ulkomaisessa omistuksessa. Tässä talouden syklissä yksinomaan kuluttajille pikalainojen myöntämiseen keskittyvä pankkitoiminta saattaa olla haastavaa. Kuka ostaisi BIG:n ja onko nyt oikea aika?
Tuossa tiliasiassa innostuin selvittämään tekniikkaa ehkä liiankin kanssa. Sinänsähän mitään väliä ei ole, onko asiat samalla vai eri tileillä.
Eemeli, kiitos kommentistasi. Näinhän se on, että kansankapitalismilla on ollut lyhyt aika kehittyä. Lainan takaisinmaksaminen ei ole koskaan mukavaa. Toivottavasti lainaamisen olemus on täällä ymmärretty ja sisäistetty. Tähän tarvittaisiin nyt virolaista kommenttia.
Jos oma pääoma sulaa, niinkun ennustat, on se perin ikävää. Omaa pääomaa täällä tarvitaan ja nimenomaan virolaista. Olen täällä oppinut, että aikaisemmin pääomaköyhänä pitämäni Suomi onkin täynnä kapitaalia.
Virolaiset tietävät itsekin olevansa lainaajakansaa.
Miten alkaa virolaisten kansalliseepos Kalevpoeg? “Laena mulle kannelt, vanemuine!”
Velkaantumisen määrä sinänsä ei ole vielä mitenkään hälyyttävä, vaikkakin se on tapahtunut lyhyessä ajassa ja saattaa olla keskittynyt tietyille ihmisille.
Olen puolitosissani sanonut, että virolaisten velanotosta voisi myös oppia. Suomalaisen (ainakin keski-ikäisen) yksityishenkilön ns. tase sisältää usein liikaa omaa pääomaa. Siinä voisi hyvin olla enemmän velkavipua.
Virolaisilla oman pääoman määrä henkilökohtaisessa taseessa saattaa olla ns. leveraged finance-yhtiöiden tasoa. Ehkäpä kirkko keskellä kylää olisi paras vaihtoehto?
Onko sitä lainaamisen olemusta tarvinnut edes ymmärtää ja saatikka sisäistää, kun käytännössä tulojen kasvu on maksanut velat. Nyt on mielenkiintosta nähdä miten paljon ylivelkaantuneita tulee, jos palkkataso ei nousekkaan enää kaksinumeroisilla luvuilla.
Sama lienee myös yritystoiminnan kanssa, kun markkina on kasvanut on kaikille riittänyt mitä jakaa aika helpolla.
Virolaiset tulevat kyllä sisäistämään lainan syvimmän olemuksen. Pelkään kuitenkin pahoin, että se tapahtuu samalla tavalla kuin Suomessa 1990-luvun alussa ja vasta tämän sosiaalidarwinistisen puun ravistuksen jälkeen uusi nousu voi alkaa.
Viron velkaantumista tulee tarkastella yksilötasolla ja tällöin keskittyneisyys tulee kirkkaasti esille. Kuten Sandcrab totesi, monet kolmekymppiset perheet ovat rakentaneet oman taloutensa sille oletukselle, että palkat nousevat ikuisesti 20% pa.
Tällä hetkellä palkkojen nousu on kuitenkin jäissä, inflaatio 11% (ruokainflaatio 17%!) ja Euriborit kaikkien aikojen huipussaan. Nyt on virolaisilla vaikea paikka, kun pitää valita mistä karsii. Ennustan, että viimeisenä lähtee maasturi…
Virolaisten velanotosta voi oppia sen, miten tärkeä asia oma pääoma ja sen suojelu on
Mistä te suomalaiset sellaisen kuvan olette saaneet, että virolaiset eivät ymmärrä rahan arvoa ja kolmekymppiset luulevat palkkojen nousevan ikuisesti?
On meilläkin ollut jo 10 v. sitten pankkikriisi ja börssiromahdus ja kyllä monet ovat siitä oppineet ja suhtautuvat varauksella lainarahaan.
Toinen homma on tietenkin 2006 kiinteistöbuumin keskellä odottaneet kenen hermot eivät lopulta kestäneet ja ostivat “huipusta” mutta onkohan näitä paljon, ei mun mielestä. Loputtomaan palkannousuun uskova on ehkä kakskymppinen mutta heidän rahat taas eivät riittäneet mihinkään kun asuntojen hinnat oli pilvissä nyt pankit antavat lainaa todella harvoille.
Vanhakaupunki ja pankkijärjestelmä Virossa eivät olekaan paikallisia varten. Sinne pitää tulla aina muualta käsin jos haluaa olla jotain jopa varallisuuden kannalta.