Baltian kirjeenvaihtaja

Virolaisten naisten kynnet

Suomalaiset miehet ovat tarkkaavaisia.

Ei vain yksi eikä kaksi vaan useampi suomalaismies on kommentoinut minulle kynsien huoltamista tarjoavien liikeyritysten suurta määrää Tallinnan keskustassa. Totta on, että kauniit kynnet ja rakennekynnet ovat megatrendi maailmalla. Tätä nykyä esimerkiksi New York ja San Fransisco ovat täynnä alan liikkeitä.

Virolaiset naiset ja erityisesti vironvenäläiset naiset harrastavat itsensä huoltamista. Kampaajalla, hierojalla, solariumissa sekä jalka- ja käsihoidoissa käymiseen käytetään huomattavan paljon aikaa ja rahaa. Joskus jopa puolet kuukausipalkasta kuluu jumppasalimaksuihin ja kauneushoitoihin. Harrastuksen tulokset ovat näkyviä. Tämänkin ovat suomalaismiehet hyvin havainneet.

Suomalaisnaiset tuhahtelevat, koska olemme me suomalaisnaisetkin tiedostaneet tämän pienen eron sukulaiskansamme naispuolisessa väestössä. Jätän toistaiseksi yleiset ja erityiset tasa-arvo-ja palkkakysymykset käsittelemättä. Ehkä palaamme niihin myöhemmissä kirjoituksissa tai kommenteissa. Virolaiset naiset ansaitsevat muuten keskimäärin 25 prosenttia vähemmän kuin miehet. Suomalaisten naisten palkat verrattuna suomalaisten miesten palkkoihin ovat vain vähän paremmat. 

Tuon esiin yhden seikan. Tilastojen mukaan Virossa on 115 naista sataa miestä kohden. Tilanne muuttuu vielä kriittisemmäksi, jos tarkastelemme asiaa ikäryhmittäin.

Virolaisnaiset eivät siis ole turhamaisia, vaan kauneus on välttämätöntä. Sillä onhan niin, että ihminen useimmiten haluaa lisääntyä ja elää yhdessä jonkun toisen aikuisen kanssa.

Jos sama tilanne olisi meillä suomalaisnaisilla, olisimme mekin varmasti huomattavasti huolitellumpia ja kauniimpia.

 PS. Kirjoitin tämän blogimerkinnän vanhoissa verkkareissa, villasukat jalassa ilman meikkiä ja rakennekynsiä.

 

 

 

 

Tagit:

11 kommenttia

  1. Gesär kirjoitti:

    Koko ihmiskunnan historiassa yksikään mies ei ole koskaan huomannut, ei huomaa, eikä tule koskaan huomaamaan naisen rakennekynsiä. Sama pätee, suurelta osin, naisten ennen juhlia harrastamaan kampaajalla käyntiin. Artikkelissa kuvatut suomalaismiehetkään eivät reagoineet naisten kynsiin, vaan kynsihuoltoa tarjoavien liikkeiden suureen määrään!

    Viimeisen päälle hoidetut kynnet eivät auta naista saamaan laadukkaampaa miespuolista kumppania. Kynsienhoito on pelkästään naisten keskinäistä nokkimisjärjestystä varten. Se on kallista hifistelyä, jonka rajahyöty miesten suhteen jää täysin olemattomaksi, koska miehet huomaavat naisessa vain ilmeiset asiat. Nämä havaittavat “ilmeiset asiat” ovat eri miehille ja naisille.

    Oletettavasti kynsienhoito ja muu hömppä antaa naiselle itsevarmuuden tunteen, samaan tapaan kuin useimmat miehet saavat rohkeutta kalliista autosta, suuresta palkasta tai vaikutusvallasta.

    Miesnäkökulmasta, virolaisnaisten edut suomalaisiin nähden kauneusrintamalla ovat lähinnä nämä kaksi:
    1) hoikkuus (ruokavaliossa vähemmän hiilareita)
    2) pukeutuminen naisellisempaa

  2. Lukija Karjalohjalta kirjoitti:

    Kiitos arvon blogistille tämän tärkeän kynsiasian esille ottamisesta. Rahoitusalan ihmisillähän ei näinä päivinä ole juuri muuta pohdittavaa. Ja kiitos Gesär, pelastit päiväni kun vahvistit aiemman käsitykseni miehisistä prioriteeteista. Rakennekynnet eivät ole se juttu, jolla miehiä pyydetään. Blogisti yhdistää ulkonäöstä huolehtimisen kumppanin etsimiseen. Muitakin motiiveja lienee, kuulemma osa naisista pukeutuu ja meikkaa vain itseään varten. Oli motiivi mikä hyvänsä, siisti ja huoliteltu ihminen on aina ilo silmälle. Ikään ja sukupuoleen katsomatta.

  3. Mika Lako kirjoitti:

    Sampopankki taitaa olla ainoa virolainen pankki, jonka naisilla on lattiatason palvelutehtävissä uniformu?
    Vain onko havaintoni virheellinen?

  4. Eemeli kirjoitti:

    Gesär unohti loistavasta analyysistaan ns. toisen derivaataan. On nimittäin myös miehen edun mukaista, että hänen naisellaan on kalliit rakennekynnet ja nainen muutenkin vaikuttaa XO:lta (eXpensive to Own).

    Tämä johtuu siitä, että vaikka naiset toki rakennekynsien kautta määrittävät keskinäisen nokkimisjärjestyksensä, viime kädessä he kuitenkin käyttävät rakennekynsiä (ja turkin laatua ja auton merkkiä…) sen arviointiin, kuinka varakas naisen kumppani on.

    Miehen luonnollisesti kannattaa antaa muille naisille vaikutelma omasta vauraudesta ja tehokkain media tähän on nykyisen kumppanin tuunaus. Koskaan ei voi tietää, koska vaihdon paikka tulee eteen ja mitä enemmän on vanhaan kumppaniin rahaa tuhlannut, niin sitä paremmat ovat markkina-asemat uuden kumppanin valinnan suhteen.

    Kyseessä on siis miehen näkökulmasta tietynlainen vakuutusmaksu.

  5. Lenina Rautonen kirjoitti:

    Gesär, Lukija Karjalohjalta ja Eemeli, kommenttinne sisältävät arvokasta tietoa ja erinomaisia havaintoja.

    Tiedostin tämän kertaisen blogimerkinnän riskit. Aiheet, jotka ylittävät ns. uutiskynnyksen päivällispöytäkeskustelussa, eivät välttämättä ole aiheita, joiden on tarkoitus ylittää uutiskynnys talousalan blogissa. Halusin kuitenkin uida vastavirtaan tällä aiheella näinä ankeina aikoina, jolloin pankkeja uhkaa kaatua edestä ja sivulta ja tiedotusvälineet eivät juuri muusta kirjoita.

    Lukija Karjalohjalta, olemme me täällä Baltiassakin havainneet, että rahoitusala on vaikean paikan edessä ja elämme historiallisia aikoja. Jää nähtäväksi, mitkä ovat maailman finanssikriisin vaikutukset Baltian rahoitussektoriin, jolla on yllin kyllin haasteita omasta takaa kasvavien luottotappiouhkien ja aina vaan synkkenevän taloustilanteen takia. Selvää on, että maailman finanssikriisi ei ainakaan helpota Baltian pankkisektorin toimintaympäristöä. Mainittakoon, että esimerkiksi ruotsalainen Swedbank (Baltian markkinajohtajan ent. Hansapankin, nyk. Swedbankin emopankki) piti kuluneella viikolla varsin mielenkiintoisen ja ajatuksia herättävän tiedotustilaisuuden Lehman Brothers-vastuistaan. Swedbankin tuloksesta noin neljännes tulee Baltian pankkitoiminnasta.

    Käännän katseen takaisin kynsiin. Kilpailulla, oli se millä sektorilla tahansa, on ihmeellinen vaikutus ihmisiin. Ja kun kilpailu koskee ihmisen ydintä eli lisääntymistä ovat kilpailun vaikutukset vielä suuremmat. Viron 115 naista 100 miestä kohtaan vaikuttaa ihmisten väliseen käyttäytymiseen ja olemiseen merkittävästi. Sen selkeimmin havaittavissa oleva ilmentymä on virolaisten naisten kauneus. Ja kauneus jatkuu aina kynsiin asti.

    Eemeli ja Gesär, en ollut aivan mieltänyt, että rakennekynnet ovat naisten nokkimisjärjestyksen merkki, mutta hyväksyttäköön. XO on loistava termi.

    Lukija Karjalohjan kuulema ajatus, että osa naisista pukeutuu ja meikkaa vaan itseään varten, jää vaivaamaan minua.

  6. Gesär kirjoitti:

    Kynnet ovat aivan kurantti aihe. Taloutta voi ja tuleekin tarkastella monesta näkökulmasta. Mielenkiintoista on nähdä, miten oletettu Viron talouden alamäki vaikuttaa kauneudenhoitobisnekseen, vai vaikuttaako lainkaan. Vaatteissa ja vastaavassa olisi myös puhuttavaa, koska eroja Viron ja Suomen välillä löytyy. Tämän sai kokea 90-luvulla myös se Hgin Kaisaniemeen liikkeen avannut virolainen vaatefirma, olikohan Baltman? Muistelen jo avauksen yhteydessä ennustelleeni konkurssia, paristakin syystä.

    En väitä olevani asiantuntija “naisten nokkimisjärjestyksessä”, mutta koska naisten kynsillä ei ole merkitystä miehille, niiden tuunaamisella täytyy olla jotain muuta merkitystä. Mieleeni juolahti lähinnä nuo mainitsemani “itsevarmuus” ja naisten keskinäinen asemien varmistelu, nokkimisjärjestys.

    Eemeli kirjoitti: “…ja mitä enemmän on vanhaan kumppaniin rahaa tuhlannut, niin sitä paremmat ovat markkina-asemat uuden kumppanin valinnan suhteen.”

    Tuo sisältää loogisen virheen. Naiseen laitetut rahat menevät hänen mukanaan. Mistä se uusi nainen tietää tai välittää, paljonko pois lähteneeseen on tuhlattu? Ehkä miehen olisi vain parempi laittaa ne rahansa siihen autoon, tai oman itsensä “parantamiseen”.

    Kallis auto sen sijaan toimii toisten miesten karkottimena, mutta ei tehoa kaikkiin.

  7. Mika Tuupola kirjoitti:

    Eestiläisen naisen kommentti:

    “Kynsillä ei ole mitään tekemistä turhamaisuuden tai luksuksen kanssa. Se on täysin elementaarista itsestään huolehtimista.”

  8. Napero kirjoitti:

    Suomalaisten naisten usko sisäiseen kauneuteen on suorastaan liikuttavaa. Vanhat verkkarit ja villasukat ovat varma merkki siitä, että nainen on pinnan alla todella kaunis ja hyvä, ja kaunis on sisäisesti todella ruma ja huono ihminen. Tosiasiassa suomalaisten naisten korkea koulutustaso ei valitettavasti ole lisännyt heidän kauneuttaan, sisäistä tai ulkoista, vaan päinvastoin, todistaa blogisti.

  9. Lukija Karjalohjalta kirjoitti:

    Kyllä tyylikäskin nainen saa privaatisti pukeutua verkkareihin ja villasukkiin! Tällä perusoikeudella ei ole mitään tekemistä sisäisen kauneuden kanssa. Mutta puhuu Napero vähän asiaakin: ehkä me suomalaiset naiset olemme mieltäneet sukupuolten välisen tasa-arvon oikeudeksi näyttää perunasäkiltä. Hyvät jätkät eivät stilettikoroissa keikistele.
    Eemelin nihilistinen parisuhdeanalyysi on hauska, vaikkei ihan maaliin osukaan. Oman tuttavapiirini aviomiehet (myös ne hyvin toimeen tulevat) ovat ennemminkin vaimojensa shoppailua ja “tuunausta” rajoittava kuin rahoittava tekijä. Ja Eemeli, on myös naisia, jotka määrittävät itse oman asemansa ja rahoittavat manikyyrinsä ja brasilialaiset vahauksensa omasta tilipussistaan.
    Siisteys ja asiallinen pukeutuminen ovat osa kohteliasta käytöstä ja toisten ihmisten huomioon ottamista. Samaa sarjaa kuin täsmällisyys ja kännykän hillitty käyttö julkisilla paikoilla. Ei niillä rahoitusalan kriisiä ratkaista, mutta ihmisten välisen kanssakäymisen ne tekevät mukavammaksi.

  10. Sunset kirjoitti:

    Virolaiset naiset on taivaallisen kauniita. Suomalaiset naiset ovat todellakin perunasakkeja heihin verrattuna.

    Parnu rules!

  11. rakennekynnet kirjoitti:

    Kyllä kauniit kynnet tekevät naisesta naisellisemman.

Kommentoi

Dilbert – 17.5.2012
DilbertDilbert
Sarjakuvat: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ... 30 « »
 
Yritys Sanoma News Oy / Taloussanomat
Postiosoite Taloussanomat PL 45
00089 SANOMA
Käyntiosoite Töölönlahdenkatu 2, Helsinki
Puhelin +358 9 1221
Sähköposti taloussanomat@sanoma.fi
Kustantaja, vastaava
päätoimittaja
Tapio Sadeoja
Toimituspäällikkö Anneli Koistinen
Toimituspäällikkö Petri Korhonen
Mediamyynti Yhteystiedot
Kimmo Ilmavirta
+358 40 168 5949